Pitkäaikaissairaiden taloudellinen tilanne on heikentynyt, käy ilmi useiden potilasjärjestöjen kyselytutkimuksesta.
Tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet vastaajista pitää sairauksiensa kustannuksia merkittävänä rasitteena. Vuonna 2018 tehdyssä kyselytutkimuksessa näin koki joka kolmas. Taloutta rasittavat eritoten sairauksien hoitoon tarvittavat lääkkeet.
Yli puolet pitkäaikaissairaista kertoo tehneensä lääkkeiden hinnan vuoksi erilaisia kompromisseja viimeisen vuoden aikana.
Lue myös: Masennus ajoi Sallan velka- ja huumekierteeseen jo 17-vuotiaana: "Ensimmäiset perintälaskut olivat sairaalamaksuja"
Järjestöjen mukaan moni on joutunut esimerkiksi pyytämään toista, halvempaa lääkettä tai lykkäämään lääkkeen hankkimista sen hinnan vuoksi.
– On todella huolestuttavaa, että monet joutuvat tekemään kompromisseja pitkäaikaissairautensa hoidossa rahan vuoksi. Elinkustannusten nousu viime vuosina on entisestään vaikeuttanut tilannetta, järjestöjen tiedotteessa sanotaan.
Lue myös: Onko psykoterapia vain rikkaiden “huvia”? Näin paljon se maksaa
"Lääkekattouudistus toteutettava viipymättä"
Haasteita on järjestöjen mukaan varsinkin erityisen kalliita lääkkeitä käyttävillä. Niiden käyttäjät joutuvat tyypillisesti maksamaan lääkekorvausten vuosiomavastuun eli lääkekaton yhdessä tai kahdessa osassa heti vuoden alussa.
Vuonna 2024 vuosiomavastuu on hieman alle 630 euroa.
Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia toivoo, että lääkekaton voisi maksaa useammassa osassa.
– Lääkekaton maksaminen useammassa osassa on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Tulosten perusteella on selvää, että uudistus on toteutettava viipymättä, järjestöt toteavat.
Lue myös: Suunnitelma sairaalaverkon karsimisesta ei vakuuta johtajaa: "Joku on päättänyt lopputuloksen ja sille keksitään perusteet"
"Voi johtaa terveyden heikkenemiseen"
Lääkekulujen lisäksi pitkäaikaissairaiden kukkaroa kurittavat muun muassa terveydenhuollon asiakasmaksut. Yli kolmannes kyselyyn vastanneista on viimeisen vuoden aikana kokenut haasteita asiakasmaksujen vuoksi.
Kyselyn mukaan heistä jopa 40 prosenttia on siirtänyt sovittua käyntiä sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja noin joka neljäs oli rahan vuoksi jättänyt käynnin kokonaan väliin.
– Tärkeät kontrollikäynnit voivat jäädä välistä taloudellisista syistä. Pahimmassa tapauksessa tilanne voi johtaa sairauden hoitotasapainon järkkymiseen sekä sairastavan terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemiseen, järjestöt sanovat.
Järjestöt ehdottavat, että lääkekaton osittamisen lisäksi kaikki terveydenhuollon maksukatot eli lääke-, asiakasmaksu- ja matkakatto yhdistettäisiin tavalla, joka ei lisäisi sairastavien maksutaakkaa.
Tänä vuonna maksukattojen yhteenlaskettu summa on järjestöjen mukaan vajaat 1 700 euroa.
Allergia-, Iho- ja Astmaliiton, IBD ja muut suolistosairaudet ry:n, Psoriasisliiton ja Reumaliiton kyselyyn vastasi yli 5 000 pitkäaikaissairauksia sairastavaa.