Tietopyynnöt paljastavat kipeitä ongelmia ja leikkausaikeita – hallitusneuvotteluiden seuraava kriisipesäke on sote

Hallitusneuvotteluiden hankalimmat kysymykset liittyvät lähiviikkoina sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen, säästökohteiden etsintään sekä muihin talouskysymyksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) saamista tietopyynnöistä paljastuu, minkälaisista vaihtoehdoista neuvottelupöydissä on toistaiseksi pyydetty lisätietoja.

Vastauksia on annettu esimerkiksi siitä, miten asumis- tai toimeentulotuen kustannuksia voisi alentaa eli näitä etuuksia on ainakin mietitty säästökohteiksi.

Yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa pienituloisten kotitalouksien asumismenoja ja keskimäärin asumistuki on puolet asumismenoista. Enimmäismäärä on 80 prosenttia asumismenoista.

Lue myös:Eeva Lehtimäen kommentti: Maahanmuuttokriisistä hauraaseen sopuun – Säätytalo jatkaa kohti oikeistohallitusta

Suurin osa asumistuen saajista on opiskelijoita ja työttömiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö kavahtaa suoria leikkauksia tukeen, mutta ei täysin tyrmää niin sanottua indeksijarrua eli sitä, ettei tuen kokoa kasvateta yleisen kustannustason nousun tahdissa vaan tuki jäädytetään tietylle tasolle.

STM:llä on sama linja toimeentulotuen kanssa.

– Jos indeksijarru toteutettaisiin samalla periaatteella kaikkiin indeksisidonnaisiin etuuksiin, se ei myöskään sekoittaisi tai rikkoisi etuuksien keskinäistä logiikkaa ja niiden vaikutusta toisiinsa, ministeriön yhdessä vastauksessa todetaan.

Ministeriö vastustaa tukien kovempia leikkauksia, koska siitä voisi seurata toimeentulotuen tarpeen kasvu ja entistä suurempia vaikeuksia huono-osaisille ihmisille.

– Sosiaali- ja terveysministeriö ei lähtökohtaisesti kannata mitään vähimmäisturvaan kohdennettavia leikkauksia. Myös perusturvaetuuksien leikkaukset heijastuvat toimeentulotukeen siten, että entistä useampi joutuu turvautumaan viimesijaiseen tukimuotoon, ministeriö sanoo.

Maahanmuuttajille heikompi sosiaaliturva?

Kysymyksiin on kuulunut myös se, voisiko maahanmuuttajien sosiaaliturvaa heikentää, jotta heidän työllisyytensä paranisi?

STM vastaa, että keskeisintä olisi kannustaa maahanmuuttajia osallistumaan työllistymistä ja kotoutumista edistäviin palveluihin eli esimerkiksi kieliopintoihin.

Maahanmuuttajille maksettavaan heikompaan sosiaaliturvaan voi STM:n mielestä liittyä perustuslaillisia haasteita, koska kaikkia ihmisiä olisi perustuslain mukaan kohdeltava yhdenvertaisesti.

Toimeentulotukea haluttaisiin hallitusneuvotteluissa ”kehittää” myös kokonaisuutena velvoittavampaan suuntaan.

Lopulliset ratkaisut selviävät tarkasti vasta sitten, kun hallitusohjelma julkistetaan.

Neuvottelijoilla on sitä ennen edessään monia tuskaisia päätöksiä, koska ongelmat ovat suuria.

Lue myös: Eduskunnan viime metreillä hyväksymän vammaispalvelulain siirto esillä hallitusneuvotteluissa – ministeriöltä tyrmäys

Hoitojonot ja rahapula vaivaavat

Terveydenhuollon puolella suurimmat ongelmat liittyvät hoitaja- ja lääkäripulaan sekä pidentyneisiin hoitojonoihin. Näistä pulmista on tehty hallitusneuvotteluihin useita tietopyyntöjä.

Nämä ongelmat on hankala ratkaista, koska säästöpaineiden takia suuria lisäyksiä määrärahoihin on vaikea tehdä.

Hyvinvointialueiden tilanteesta on todettu, että ”talouden tasapainotus on todella haastava tehtävä osalle alueista”.

Käytännön tasolla taloudelliset haasteet eli rahapula voi johtaa esimerkiksi seinistä säästämiseen eli siihen, että hyvinvointialueet sulkevat joitakin palveluyksiköitä ja keskittävät henkilökuntaa tärkeimpiin yksiköihin.

Rahapulan helpottamiseksi hallitusneuvotteluissa on mietitty esimerkiksi asiakasmaksujen korottamista enimmäistasolle, jotta hyvinvointialueet saisivat enemmän tuloja.

Hoitajapulan ratkaisuksi STM esittää koulutusmäärien sekä kansainvälisen rekrytoinnin kasvattamista entisestään. Nämä ratkaisut ovat tosin hitaita ja vaativat alkuun rahaa.

Myös digitalisaation ja etäpalveluiden kehityksen uskotaan auttavan.

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä myös se, pitäisikö 0,7:n hoitajan mitoituksesta vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan joustaa, koska hoitajia ei ole tarpeeksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vastauksissaan kertonut kannattavansa sitä, että hoitajamitoitus pidetään voimassa.

STM:n arvion mukaan hoito- ja palveluvelan kuittaaminen maksaa 800 - 1 100 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut viime vuosina yhdessä hoitajapulan kanssa.

Viime vuoden lopulla esimerkiksi kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonotti noin 160 000 potilasta. Ennen koronapandemiaa jonottajia oli alle 130 000.

Lue myös: Sylvi-Helena odotti tietoa syntymättömän lapsensa kohtalosta kahdeksan päivää, koska tieto ei kulkenut eikä resursseja jatkotutkimuksiin ollut

Mielenterveys iso haaste

Terveyspalveluiden osalta mielenterveyden hoitaminen on yksi ratkaisevimmista tekijöistä. Mielenterveyden ongelmat ovat nykyisin suurin syy sairauspoissaoloihin ja STM:n muistioiden mukaan mielenterveysongelmat aiheuttavat vuodessa jopa 11 miljardin euron kustannukset.

– Vuonna 2021 liki 3 000 alle 35-vuotiasta henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä, mikä tarkoittaa keskimäärin kahdeksaa nuorta joka päivä, STM muistuttaa.

Sekä STM että kaikki puolueet ovat ohjelmissaan esittäneet satsauksia erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, jotta ongelmat vähenisivät.

STM penää lisäksi enemmän tukea työpaikoille, jotta mielenterveyttä voidaan hoitaa aikaisessa vaiheessa ennen kuin pulmat pahenevat.

STM arvioi, että lihavuuden kustannus on 5 miljardia vuodessa ja alkoholin sekä huumeiden käytön haitat aiheuttavat vuodessa vähintään miljardin kustannuksen. Tupakoinnin kustannuksen arvioidaan olevan noin 630 miljoonaa euroa.

Mielenterveysongelmat ovat näin selvästi kalliimpia kuin esimerkiksi päihdeongelmat.

Ongelmien taustalla on usein yksinäisyyttä ja huono-osaisuutta, joita on hankala valtiovallan toimilla vähentää.

Ratkaisuja voivat hallituksen papereissa olla terapiatakuu, yksityisen palvelusektorin käytön lisääminen ja psykoterapeuttikoulutuksen hinnan alentaminen.

Onnistuneet korjaukset toisivat hitaasti vuosien saatossa miljardiluokan säästöjä.

Viinit ruokakauppoihin?

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä viinien tuominen ruokakauppoihin. STM on jälleen kerran antanut aiheesta hyvin kriittisen vastauksen.

Ministeriön mukaan viinien tuominen ruokakauppoihin lisäisi alkoholihaittoja. Lisäksi muistutetaan viinien olevan tuontituotteita ja niiden käytön lisääntyminen voisi vähentää kotimaisen oluen kulutusta, mikä voi vaikuttaa maatalouden alkutuotantoon.

STM:n mukaan kaikkien alkoholijuomien eli siis myös väkevien vapauttaminen vähittäiskauppaan johtaisi vuodessa 10 000 sairaalahoitojakson määrään, joka olisi sitten muusta hoidosta pois.

Rahaa pitäisi panna ministeriön mielestä ennemmin päihdeongelmista kärsivien psykoterapiaan.