Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen entinen tutkija Kaarlo Nygrén oli muutama viikko sitten kotonaan pihahommissa, kun hän huomasi maassa kyykäärmeen.
Käärme ei hievahtanutkaan, vaikka Nygrén ohitti sen kahdesti kottikärryjen kanssa.
– Ajattelin ottaa sen kiinni tavanomaiseen tapaan ja toimittaa sen pussissa vesistölinjan toiselle puolelle.
Nygrén on aiemmin siirtänyt useita kymmeniä kyitä pihaltaan pajunoksaa käyttämällä, mutta tällä kertaa käärme pääsi kuitenkin puremaan häntä peukaloon.
Pureminen sinänsä ei tuntunut juuri missään, Nygren kertoo, koska peukaloon upposi vain kyyn toinen hammas eikä sekään suoraan lihakseen asti.
– Ei siinä mitään, sain sen ravisteltua pois ja läksin hakemaan kotoa kyytabletteja parin-kolmenkymmenen askeleen päästä, mutta niitä en koskaan löytänyt, kun voimat menivät.
Kyykäärme puri Kaarlo Nygreniä sormeen, kun tämä yritti siirtää sitä sivummalle.
Nygréniä alkoi palella, lihakset vapisivat ja sydämen syke nousi voimakkaasti. Myös hengitys alkoi vaikeutua, minkä hän ajatteli maassa maatessaan johtuvan limakalvojen turpoamisesta.
Mäkäräisten, hyttysten, ampiaisten ja kimalaisten pistojen kohteeksi aiemmin ilman reaktiota joutunut Nygrén oli saanut käärmeen pureman takia vakavan allergisen reaktion, anafylaktisen sokin, eikä kyennyt kuin makaamaan paikallaan vapisten.
Onneksi vaimo oli paikalla ja toi Nygrénille kyytabletteja, joita hän ei ollut itse päässyt hakemaan.
Hän tiesi, mitä oli tapahtumassa ja soitti ensivasteelle, joka tulikin suhteellisen pian.
Omat muistikuvat tapahtuneesta ovat hatarahkot, mutta ennen sairaalaan pääsyä Nygrén oli saanut myös adrenaliinipiikin, joka on ensisijainen anafylaktisen sokin hoitomuoto. Sairaalassa tutkija siirrettiin heti tiputukseen. Tehohoidossa vierähti kaksi vuorokautta ja tämän jälkeen sairaalassa vielä toiset kaksi tarkkailussa.
– Tuntui palelevalta ja tietyllä tavalla avuttomalta, kun ei pysty liikkumaan. Se on se pahin. Nyt ymmärrän, minkä takia nimenomaan anafylaktiseen sokkiiin kuollaan.
Anafylaktisen sokin aiheuttamat kuolemat ovat kuitenkin harvinaisia Suomessa.
Vaikka käärmeen puremalla oli tällä kertaa vakavat seuraukset, ei niiden siirtely pihalta pelota etenkin hirviin erikoistunutta tutkijaa.
– Kyllä uskaltaa siirtää, siinä on otettava oikeat työvälineet ja otteet. Moni käyttää haavia ja se on paljon turvallisempi kuin tämä pajunvarpasysteemi, jota olen käyttänyt.
Juttua muokattu 19.7.2016 klo 6:30 Lisätty virke anafylaktisen sokin aiheuttamisen kuolemien harvinaisuudesta.