Sukeltaja Osku Puukila sai mitättömältä tuntuneesta haavasta hengenvaarallisen verenmyrkytyksen, sepsiksen. Pelastusalan ammattilaisena Puukila haluaa varoittaa muitakin tästä salakavalasta infektiosta.
Kokenut ja tunnettu sukeltaja ja vedenalaiskuvaaja Osku Puukila ei lasinsiruun astuessaan arvannut, että haavan aiheuttama verenmyrkytys veisi hänet yli kolmeksi viikoksi koomaan ja lähes puoleksi vuodeksi sairaalaan.
Puukilan selviäminen oli suoranainen ihme, sillä lääkärit arvioivat hänen mahdollisuuksiensa olevan noin yhden prosentin luokkaa. Vähäpätöiseltä vaikuttanut haava oli viedä mieheltä hengen, ja nyt hän haluaa varoittaa muita.
Puukila on pelastusalan koulutuksen saaneena erittäin huolestunut siitä, ettei sepsiksen todellisista vaaroista puhuta, vaikka siihen kuolee ja vammautuu lukuisia ihmisiä vuosittain.
Pienikin haavauma voi aiheuttaa sepsiksen eli verenmyrkytyksen, joka voi hoitamattomana johtaa amputaatioon tai jopa kuolemaan. Sepsiksen leviäminen voidaan pysäyttää ajoissa aloitetulla antibioottihoidolla, mutta tärkeintä on suojautua haavoilta.
Huomaamattomalla lasinsirulla kohtalokkaat seuraukset
Puukilan ansioluettelo on vaikuttava. Hän on palvellut merivoimien sukeltajana, rauhanturvaajana, palomiehenä sekä pelastussukeltajana. Punaisellamerellä hän on sukeltanut jo vuosikymmeniä ja kuvannut muun muassa haita.
Haiden seassa uiskentelusta Puukila on aina selvinnyt. Viime joulukuussa tehty sukellusreissu meinasi kuitenkin koitua miehen kohtaloksi, muttei suinkaan haiden takia. Puukila astui Eilatin rannalla pieneen lasinsiruun.
– Se lasinpala oli niin mitätön, etten edes tajunnut, että se oikeasti meni jalasta läpi, Puukila sanoo.
Puukilalla on ollut tapana puhdistaa sukellusreissujen jälkeen pienetkin haavat punaisella jodilla, mutta lasinsiru oli niin huomaamaton, että tällä kertaa puhdistus jäi tekemättä.
Rajut oireet veivät ensiapuun
Ensimmäiset oireet iskivät muutaman päivän kuluttua. Oireet muistuttivat tavanomaisia vatsaflunssan oireita, joten hän ei aluksi ollut huolissaan. Hän oksenteli ja kuume sahasi 37,5–38,5 asteen välillä.
Illalla Puukila havahtui siihen, että hänen kätensä olivat mustumassa. Puukilan tytär vei hänet välittömästi ensiapuun, ja puolentoista tunnin kuluttua Puukilalta lähti taju.
Hän vajosi koomaan ja vietti yli kolme viikkoa israelilaisen Sorokan yliopistollisen sairaalan hengityskoneissa. Tilanne oli niin vakava, että lääkärit eivät uskoneet hänen selviävän.
Osku Puukila tehohoidossa Sorokan yliopistosairaalassa Israelissa.
– Epäilen, että Suomessa en olisi välttämättä selvinnyt. Saan kiittää israelilaista huippuosaamista siitä, että ylipäätään jäin henkiin.
Amputaatiot ovat sepsispotilailla yleisiä ja Puukilakin on joutunut totuttelemaan elämään varaosien kanssa.
– Hiilikuitua ja titaania on meikäläiseen jouduttu käyttämään, ja olen joutunut opettelemaan uudelleen kävelemään.
Kuntosalista tuli toinen koti
Pahemminkin olisi voinut käydä, ja olosuhteisiin nähden toipuminen on sujunut hyvin. Koomasta herättyään Puukila lennätettiin Suomeen, jossa kuntoutus aloitettiin välittömästi.
– Oli pakko aloittaa kuntoileminen jo sängyssä, kun en juurikaan päässyt pariin kuukauteen liikkumaan yhtään.
Kuntosalille hän suuntasi heti kun se oli mahdollista.
– Kuntosalista tuli tavallaan toinen koti, ja uin joka päivä kahden kuukauden ajan tunnin vapaauintia.
Kotiinsa Kuhmoisiin hän pääsi kolme viikkoa sitten. Siellä hän jatkaa punttisaliharjoittelua, eikä malta odottaa sitä seuraavalle sukelluskuvausmatkalle pääsyä. Se vaatii kuitenkin rutkasti sisua, sekä taittuvan titaaninilkan.
Sisua Puukilalta ei kuitenkaan puutu. Sietämättömistä haamukivuista huolimatta hän ponnistaa sängystä ylös päivittäin.
– Luulen, että moni vaipuisi tässä tilanteessa synkkyyteen, mutta minä en aio sitä tehdä.
Sepsis voi iskeä missä vaan
Puukila on huolissaan siitä, että vaaralliset verenmyrkytykset ovat yleistyneet viime vuosina, mutta oireita ei osata tunnistaa ajoissa.
Hän muistuttaa, että sepsis voi iskeä varoittamatta missä vaan, vaikka kotipihalla ruohoa leikatessa tai kukkapenkkiä kitkiessä.
Puukila ei suosittele avojaloin rannoilla liikkumista kenellekään.
– Kun liikutaan ihan missä hyvänsä, varsinkin rannalla ja vedessä, niin ohuet neopreenijalkineet aina jalkaan.
Puukilaa haastatteli ensimmäisenä Iltalehti.