Professorit Kirsi Vähäkangas ja Matti Viluksela Itä-Suomen yliopistosta varoittavat tuoreessa Lääkärilehdessä hopeaveden väärinkäytön haitoista.
Yllä olevalla videolla dosentti Markku Myllykangas penää uskomushoitojen kuriin laittamista.
Hopeavettä on markkinoitu Suomessakin aineena, jolla voisi suun kautta nautittuna hoitaa tai ehkäistä sairauksia. Lääkärilehdessä tällaiset terveysväitteet tyrmätään jyrkästi.
Väitetyt hyödyt perustuvat yksittäisten ihmisten kertomuksiin. Lääketieteellistä näyttöä niistä ei ole, haitoista sen sijaan kyllä. Elokuussa ilmestyneessä artikkelissa kerrotaan, että hopean runsas ja toistuva saanti on johtanut jopa hengenvaarallisiin myrkytyksiin.
Ennen antibiootteja – 1900-luvun alkupuolella – hopeaa vielä käytettiin lääkkeellisiin tarkoituksiin, kuten infektioiden hoitoon ja ehkäisyyn. Edelleen sitä saatetaan käyttää esimerkiksi haavataitoksissa, mutta sitä ei ole tarkoitettu ihmisille sisäiseen käyttöön.
Jos ihminen juo hopeavettä, osa hopeasta imeytyy esimerkiksi sydänlihakseen, maksaan, munuaisiin, ihoon, kiveksiin ja aivoihin. Kroonisessa altistuksessa iho ja myös sisäelimet voivat värjäytyä pysyvästi siniharmaiksi. Seurauksena voi olla myös DNA-vaurioita, sikiöhaittoja ja syöpäriskin kasvua.
Lue myös: Dosentti lyttää uskomushoidot ja penää puoskarilakia – ”Ei se uskomus auta, jos on verisuonet tukossa”
Eläinkokeissa havaittuja haittavaikutuksia, joita suun kautta annetulla hopealla on, ovat esimerkiksi anemia, vähentynyt aktiivisuus, sydämen laajentuminen, siittiötuotannon vähentyminen, munarakkuloiden rappeutuminen ja sikiökuolemat.
Lääkärilehdessä kerrotaan, että koska markkinoilla liikkuvien hopeavesituotteiden hopeapitoisuudeksi ilmoitetaan 10–30 mg litrassa, niin turvallisena pidetyn saannin raja ylittyy jo muutamalla ruokalusikallisella vuorokaudessa. Tämä on hälyttävää, sillä osa hopeaveden käyttäjistä kertoo kuluttavansa ainetta jopa satoja millilitroja vuorokaudessa.
Hopeaveden juomisen vaaralliset seuraukset ovat nousseet otsikoihin aikaisemminkin. Marraskuussa 2017 THL varoitti käyttämästä hopeavettä lääkinnällisiin tarkoituksiin tai elintarvikkeiden lisäaineena. Tammikuussa 2018 dosentti Markku Myllykangas totesi Peter Nymanin haastattelussa väitteet terveyshyödyistä niin ikään valheellisiksi.
Hopeaveden käyttöä ja markkinointia ovat kritisoineet myös Evira ja Fimea sekä ulkomailla Ruotsin lääkeviranomainen Läkemedelsverket, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA sekä Yhdysvaltainen kansallinen terveysvirasto NIH.
Lähde: Lääkärilehti