Veera Bianca on kokenut lihavuusstigmaa lääkärissä, deittailussa ja tekoälyä käyttäessään. Ilmiö uhkaa terveyttä, siksi sosiaali- ja terveysministeriö puuttuu siihen.
Somevaikuttaja ja pilatesohjaaja Veera Bianca eli Veera Papinoja sai ulkomaalaiselta somevaikuttajaystävältään järkyttyneen viestin.
IPhonen kuvakansion hakutoiminto näytti valas-hakusanalla valokuvia hänestä itsestään rannalla. Kuvahaku ei kuitenkaan nostanut esille samanlaisia kuvia vaikuttajan hyvästä hoikkavartaloisesta ystävästä.
Veera päätti kokeilla hakutoimintoa omalla Apple-puhelimellaan ja teki saman havainnon.
– Minulla on puhelimessa paljon kuvia ja videoita rannalta, merestä ja vedenalta, joissa on delfiinejä, kaloja, vettä ja muita ihmisiä. Hakusanalla valas iPhone näytti minusta, mutta ei hoikkavartaloisesta kollegastani, sukellusvideon, Veera naurahtaa.
– Mielestäni tämä on surkuhupaisaa. Oloni on epäuskoinen. Samalla mietin, kuinka syvälle kulttuurissamme lihavuusstigma ja läskifobia yltävät, jos tekoäly luulee minua valaaksi.
Veera kertoo, ettei itse loukkaantunut iPhonen kuvahaun tuloksista, mutta pitää asiaa hälyttävänä etenkin nuorten kannalta.
– Ajattelen kaikkia niitä nuoria, jotka tsemppaavat kovasti mennäkseen rannalle bikineissä, vaikka eivät olekaan laihoja, ja sitten iPhone tulee ja sanoo valaaksi.
– En tiedä, onko tämä tarkoituksenmukaista, mutten ihmettelisi, jos olisi. Yhteiskunta, jossa elämme, on kammottavan läskifobinen.
Lue myös: Veera vihasi liikuntaa ja kehoaan, kunnes yksi asia muutti kaiken
Lihavuusstigma tarkoittaa lihavuuteen liittyviä ennakkoluuloja
Lihavuusstigma on häpeäleima, joka tarkoittaa, että ihmiset eri yhteiskunnan tasoilla yhdistävät negatiivisia, leimaavia ominaisuuksia sosiaalisissa ympäristöissä lihaviin ihmisiin.
– Ajatellaan esimerkiksi, että lihavat ovat laiskoja, heillä ei ole tahdonvoimaa tai itsekuria tai lihavat syövät epäterveellisesti, syömisen psykologiaan erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Taija Wilenius avaa ilmiötä.
Lihavuusstigma näkyy esimerkiksi tavoissa puhua ja näyttää lihavat ihmiset tietyllä tavalla.
– Kuvasto ihmisistä, joilla on lihavuutta, on usein sellaista, että jätetään pää pois ja näytetään vain keskivartalo, jonka yllä olevat vaatteet, eivät mahdu päälle, kertoo Painonhallintatalossa ja Helsingin yliopistossa työskentelevä asiantuntija, tutkijatohtori Anu Joki.
– Tai sitten ihmiset, joilla on lihavuutta, kuvataan hampurilaisten ja ranskalaisten kanssa. Aivan kuin he söisivät aina epäterveellisesti. Näinhän se ei todellakaan ole.
Lihavuuden stigmaa teoksessaan Paino mielessä - Oivalluksia syömisen psykologiasta (Johnny Kniga, 2024) käsitellyt psykologi ja psykoterapeutti Taija Wilenius kertoo, että on kuullut asiakkailtaan paljon esimerkkejä juuri terveydenhuollon lihavuusstigmasta.
Wilenius on kiinnittänyt huomiota terveydenhuollon ammattilaisten ennakkoluuloihin myös työskennellessään heidän kanssaan.
– Terveys- ja hyvinvointialalla lihavuusstigma on rehottanut todella. Siellä puhutaan ja kuullaan paljon siitä, mitä kaikkea negatiivista lihavuus aiheuttaa, mikä voi edelleen vahvistaa stigmaa, Wilenius huomauttaa.
– Toivoisin, että terveydenhuollossa voitaisiin puhua enemmän ihmisten elämäntavoista, koska paino ei kulje käsikädessä terveyden tai terveysriskien kanssa. Se ei ole mikään suoraviivainen yhteys.
Wilenius pitää mahdollisena, että jopa tekoäly on sisäistänyt lihavuusstigmaa.
– En osaa sanoa algoritmeista, mutta en ihmettelisi, jos ennakkoluulot näkyisivät sielläkin, sillä näkyväthän ne elokuvissa, mainoksissa ja kuvapankeissakin. Jos haen kuvapankista kuvia sanalla sporttinen, saan tarjolle tasan yhdenlaisia kehoja.
– Jos taas käytän hakusanaa lihava, saan kuvia ahmivista ihmisistä tai paljaista vatsoista mittanauhat ympärillä.
Lue myös: Yksi mittari kertoisi miehen syöpäriskistä painoindeksiä paremmin
Lihavuusstigman terveyshaitat huolettavat ministeriötä myöten
Yhdysvalloissa lihavuusstigmaa on tutkittu paljon.
Tutkimusten mukaan lihavuusstigma eli lihavuuteen liittyvät ennakkoluulot ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla sekä heillä, joiden lähipiirissä ei ole lihavia ihmisiä.
Tutkimuksista käy ilmi, että yleisemmin lihavuuteen liittyviä ennakkoluuloja joudutaan kohtaamaan terveydenhuollon ammattilaisilta, työkavereilta, puolisolta tai perheenjäseniltä.
Suomalaistutkimusta painostigmasta ei juuri ole tehty, mutta tilanne on muuttumassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön Terveydeksi-hankkeen alla on aloitettu uusi lihavuusstigman vähentämiseen keskittyvä vaikuttamishanke.
– Lihavuusstigman tiedetään olevan itsessään haitallista terveydelle ja siksi sitä halutaan nyt vähentää, lihavuusstigmasta tutkimusta tekevä tutkijatohtori Anu Joki kertoo.
Maaliskuuhun 2027 kestävän hankkeen aikana pyritään muuttamaan sitä, miten painosta ja lihavuudesta puhutaan ja miten se ymmärretään yhteiskunnassa ja mediassa.
– Parhaillaan pohdimme esimerkiksi, lisääkö lihavuuden stigmaa, jos puhumme lihavista ihmisistä. Pitäisikö puhua mieluummin ihmisistä, joilla on lihavuutta.
Toinen tavoite on kouluttaa tulevia terveydenhuollon, kasvatus- ja opetusalan sekä liikunta-alan ammattilaisia huomioimaan lihavuusstigma työssään ja välttää stigman lisäämistä.
Wileniuksen mukaan on tärkeää, että lihavuusstigma yhteiskunnassa tunnistetaan ja siitä puhutaan.
– Jokaisen on hyvä pohtia, millaisia uskomuksia laihuutta ihannoivasta ja lihavuutta stigmatisoivasta yhteiskunnasta on sisäistänyt.
– Tutkimusten mukaan jo taaperoikäiset ovat ehtineet sisäistää ennakkoluuloisia asenteita lihavia kohtaan, joita he ovat sisäistäneet esimerkiksi aikuisten puhetavoista ja lastenohjelmista.
Lue myös: Kommentti: Läskiviha ei paranna lihavuutta
Veeran arjessa painostigma vaikuttaa kaikilla osa-alueilla
Kun Veera Bianca jakoi Tiktokissaan ja Instagramissaan videon, jossa epäili lihavuusstigman ulottuvan jo tekoälyyn asti, nosti lihavuusstigman arkipäiväisyys päätään kommenttikentässä.
– Sain todella paljon nuorilta miehiltä kommentteja, että viimeistään sen, että iPhone luulee minua valaaksi, pitäisi olla minulle herätys aloittaa laihduttaminen. Kaikki seuraajieni järkyttyneet kommentit hukkuivat niiden joukkoon.
– Applen kuvahaku on vain yksi esimerkki siitä, kuinka lihavuusstigma näkyy elämän kaikilla osa-alueilla.
Jos Instagram-päivitys ei näy, voit katsoa sen tästä.
Veera kertoo, että ilmiö näkyy muun muassa vaatekaupoissa, terveydenhuollossa, deittailussa, ihmissuhteissa ja arkipäiväisissä kohtaamisissa tuntemattomien kanssa.
– En saa kaupoista itselleni sopivia vaatteita. Terveydenhuollossa minua ei ole koskaan otettu hirveän tosissaan ja käsketään vain laihduttamaan.
– Minulle ei avata ovia tai hymyillä vastaan kävellessä. Eihän välttämättä muutenkaan ihmisille hymyillä, mutta mitä enemmän olen puhunut näistä niin sanottujen normaalivartaloisten kanssa, sitä enemmän arkielämän esimerkit nousevat esille.
Veera viittaa kommentillaan siihen, että monilla sekä lihavassa- että niin sanotussa normaalikehossa eläneillä, on kokemus siitä, että lihavana on kohdannut vähemmän kohteliasta käytöstä muilta ihmisiltä kuin ei-lihavana.
– En myöskään uskalla deittailla. Olen kuullut kauhutarinoita miehistä, jotka matchailevat lihavia naisia pelkästään kertoakseen, että nainen on lihava ja antaakseen laihdutusvinkkejä. Kuinka nöyryyttävää, Veera huokaa.
– Vaikka koen olevani tosi itsevarma ja sinut itseni kanssa, asuu minussa syvällä edelleen ajatus siitä, etten kelpaa kellekään. Vaikka pidän itseäni todella mielenkiintoisena ihmisenä, lihavuuden stigma painaa syvällä minussa tosi paljon.
Lue myös: Lapset olivat painoindeksin mukaan ylipainoisia – "tarkka ja täsmällinen" mittari antoi kuitenkin eri tuloksen
Terveydenhuollossa Veera ei saanut asianmukaista hoitoa sijoiltaan menneeseen polveen, kun samaan vaivaan apua hakenut hoikka ystävä sai.
– En pystynyt suoristamaan polveani kolmeen kuukauteen, mutta kukaan ei antanut minulle lähetettä magneettikuviin tai hoitoon. Lääkäri vain käski minua laihduttamaan.
– Sen sijaan hoikka ystäväni sai samaan vaivaan lähetteen magneettikuviin seuraavalle viikolle, jonka jälkeen hän pääsi vielä fysioterapiaan.
Samankaltaisia kokemuksia terveydenhuollon lihavuusstigmasta on kertynyt Veeralle jo teinivuosina, mikä on johtanut lääkäreiden välttelyyn.
– Juuri loukkasin polveni toissa päivänä, mutta en tosiaankaan ole menossa lääkäriin, kun ei sitä kuitenkaan kukaan tutki. Odotan vain, että se paranee itsestään.
Miten lihava keho tulisi huomioida liikunnanohjauksessa? Juttu jatkuu videon alla.
5:53
Lihavuusstigma aiheuttaa stressiä ja voi sairastuttaa fyysisesti
Wileniuksen mukaan sisäistynyt lihavuuden stigma voi aiheuttaa pelkoa painonnoususta tai pulmia keho- ja ruokasuhteeseen kaiken painoisille ihmisille.
– Kaiken kokoiset ihmiset voivat kokea painostigman haittoja, koska laihuutta ihannoidaan ja lihavuutta paheksutaan.
Lihavalle ihmiselle sisäistynyt lihavuusstigma voi aiheuttaa itsesyrjintää ja esimerkiksi pelkoja arkisissa tilanteissa.
– Lihava ihminen voi pelätä esimerkiksi jo ennen lääkäriin menoa, otetaanko hänet tosissaan. Tai otetaanko häntä osaksi uuteen työyhteisöön. Se johtaa varuillaan oloon ja syrjinnän ennakointiin.
Lue myös: Ei laihduttamista! Viisi helppoa ruokasääntöä, joilla lisäät hyvinvointiasi
Lihavat ihmiset kohtaavat tutkimusten mukaan enemmän kiusaamista, väkivaltaa ja seksuaaliväkivaltaa.
Sekä ulkoiset stressitekijät että sisäistetty stigma lisäävät alttiutta pitkäkestoiselle stressille, josta on haittaa niin psykkiselle kuin fyysiselle terveydelle.
– Pitkäkestoisella stressillä tiedetään olevan yhteys ahdistukseen, masennukseen ja syömisen säätelyn ongelmiin. Stressi lisää myös alttiutta sydän- ja verisuonisairauksille ja infektioille, Wilenius kertoo.
– Tutkimusten mukaan lihavuusstigma voi olla vähintään osasyynä lihavuuteen yhdistettyihin terveyshaittoihin.
Tutkimusnäytön mukaan lihavuuden stigma johtaa usein siihen, että painoa yritetään pudottaa terveydelle haitallisilla keinoilla vain, koska halutaan tulla hyväksytyksi toisten silmissä.
– Aloitetaan tiukkoja niukkaenergisiä dieettejä tai asetetaan tiukat treenitavoitteet joka päivälle. Tämä ei ole kestävä tapa painonhallintaan, sillä kukaan ei voi elää tiukkojen rajoitusten mukaan loputtomasti, Joki kertoo.
Lue myös: Kahdeksan laihdutusohjetta, jotka saavat täystyrmäyksen: "Joka kuurin jälkeen keho on hanakampi lihomaan"
– Taustalla on tarve osoittaa lihavuuteen ja lihaviin liittyvät ennakkoluulot epätosiksi. Näyttää, etteivät lihavat ole laiskoja tai syö aina epäterveellisesti.
Joki huomauttaakin, etteivät lihavuuteen liitetyt ennakkoluulot ole totta.
– Monesti ihmiset, joilla on lihavuutta, ovat aktiivisesti yrittäneet tehdä painolleen jotain. Moni on ollut useilla dieeteillä, liikkuu paljon ja syö terveellisesti.
– Mutta se, erittyykö suolistohormoneja riittävästi, tai miten suolistohormonit välittävät kylläisyysviestin aivojemme reseptoreille, ja miten reseptorit ottavat kylläisyysviestit vastaan, ei ole kenenkään itse päätettävissä. Nämä kehon toiminnot ovat usein häiriintyneet lihavuudessa
Lue myös: "Olen maksanut monia satoja euroja kehoni pilaamisesta" – dieettibisnes tuhosi Emmin terveyden ja ruokasuhteen
Sekä Joki että Wilenius antavat suorasanaisen viestin jokaiselle ihmiselle.
– Jos halut olla avuksi, älä tue stigmaa tai painokauhistelua. Kenenkään kehosta ei voi tehdä johtopäätöksiä elintavoista, Wilenius sanoo.
– Ketään ei pidä velvoittaa laihduttamaan, jos ihminen ei sitä itse halua. Jos painoaan haluaa pudottaa, on se helpompaa, kun hyväksyy kehonsa ja haluaa tehdä sille hyviä asioita, eikä rankaista sitä, Joki täydentää.