Kun Erinin mielenterveys rakoili, hän oletti asian hoituvan nopeasti lääkkeillä ja terapialla. Nyt nainen kertoo ymmärtäneensä kaiken väärin: mielenterveysongelmat eivät välttämättä koskaan poistu.
Kun Erin Witkowski haki apua mielenterveysongelmiinsa, hänellä oli mielessään täydellinen suunnitelma: hän paranisi nopeasti ja helposti, aivan salaa muilta.
– Oletin, että lääkitys alkaisi toimia muutamassa viikossa, Erin kuvailee The Mighty -sivustolla.
– Terapiassa oletin oppivani joitain hyviä vinkkejä, jotka auttaisivat ahdistuksessa ja masennuksessa. Ajattelin, että kamppailisin vähän ja "paranisin" sitten. Oletin, että se olisi kuin mikä tahansa kamppailu elämäni aikana.
Oletti, että pääsisi joskus "maaliin"
Nyt Erin toteaa ymmärtäneensä kaiken väärin. Hänen "nopea ja helppo" hoitonsa ei auttanut: lääkitys ei toiminutkaan, eikä masennusta voinut noin vain parantaa. Nopeaksi aiottu terapia venyi vuoden mittaiseksi, ja Erinin epätoivo kasvoi. Hän koki syyllisyyttä siitä, että perhe joutui raatamaan hänen eteensä.
– Koin, etten ole matkalla mihinkään, paitsi alas. Toivottomuuteni oli korkeimmillaan, ja kärsin kolme sairaalajaksoa itsetuhoisten ajatusten vuoksi. Koin olevani taakka ystävilleni ja perheelleni, Erin sanoo.
"Miksen tullut paremmaksi?"
Lopulta, vuoden kuluttua avun hakemisesta, Erinin oireet alkoivat erilaisten hoitokeinojen ansiosta viimein helpottaa. Hän toivoi, että paraneminen tapahtuisi pian.
– Olin silti väärässä – olin jäänyt yksinäiseen ja tyhjään tilaan kaiken välissä. En ollut masennukseni syvimmissä syövereissä, mutta en ollut sama ihminen, joka olin ennen mielenterveysongelmaani, Erin kuvaa.
– Kyllä, minulla oli ilon hetkiä, mutta masennus ja ahdistus olivat silti jäljellä. Se sai minut järkyttyneeksi ja hämmentyneeksi. Miksen tullut paremmaksi? Mikä kaikessa oli ideana, jos vain vaihtelisin syvimmän kuopan ja miedon, olemassa olevan masennuksen välillä?
Erin jutteli asiasta lääkärilleen. Vasta kuultuaan hänen sanansa Erin ymmärsi lähestyneensä asiaa väärin.
– Entä, jos mielenterveysongelmat eivät koskaan mene pois? Entä jos masennus ja ahdistus on monille krooninen sairaus? Se voi kuulostaa surulliselta ja negatiiviselta, mutta sillä, miten lääkärini selitti asian, oli suuri vaikutus, Erin sanoo.
Lääkäri oli todennut Erinille seuraavaa:
"Jos sinulla olisi ykköstyypin diabetes, et odottaisi, että yhtenä päivänä 'parannut' ja saat takaisin 'normaalin itsesi', joka olit ennen diagnoosia. Sinun pitäisi ottaa insuliinia, kuntoilla ja laskea hiilihydraatteja.
Mielisairaus ei usein eroa tästä. Saatat saada sen hyvin hallintaan selviytymistaitojesi avulla, dieetillä, meditoinnilla ja terapialla. Saatat silti jatkossakin kokea oireita ja sinun täytyy huolehtia itsestäsi ja tarvitset ekstratukea. Todennäköisesti koet taudin lievenemisen hetkiä ja vaivut sitten uudelleen takaisin".
Älä enää etsi mennyttä itseäsi
Lääkärinsä sanat kuultuaan Erin ymmärsi, ettei välttämättä täysin parane koskaan. Hän ymmärsi, että sen sijaan, että etsisi "mennyttä" itseään, hänen pitäisi löytää uusi tapa elää. Muita mielenterveysongelmaisia Erin haluaakin nyt kannustaa samaan.
– Jos itse kamppailet edelleen, jatka taistelua. Elämäsi on sen arvoinen. Se voi olla kaunista myös kroonisen mielenterveysongelman kanssa.