THL:ssä löydetään lukuisia syitä siihen, miksi toimeentulotuen pitkistä asiakkuuksista on tullut yhä tavanomaisempaa. Lokakuussa noin 95 000 ihmistä oli saanut perustoimeentulotukea vähintään 10 kuukautta peräkkäin, selviää Kelan tilastoista.
Tämä on peräti 43 prosenttia tuen saajista. Pääkaupunkiseudulla prosentti oli vielä hieman korkeampi.
Jos katsotaan, kuinka moni ylipäätänsä on saanut 10 kuukautta perustoimeentulotukea viimeisen vuoden aikana, luvuksi saadaan 33,5 prosenttia.
Lue myös: MTV Uutiset selvitti: Pitkäaikaisen toimeentulotuen saaminen yhä tavallisempaa – näin asiaa kommentoi kuusi vuotta tukea saanut mies
"Näinhän ei pitäisi olla"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan mukaan pitkäaikaisesta toimeentulotuen saannista on 2000-luvulla tullut yhä tavallisempaa, kun vastaavasti lyhyet tuet ovat vähentyneet.
– Näinhän ei pitäisi olla. Perusturvan eli syyperusteisten etuuksien eli työttömyysetuuksien tai sairauspäiväetuuksien pitäisi olla sitä tasoa, että ei enää joutuisi hakemaan toimeentulotukea, kertoo tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo.
Mikä selittää nykyistä tilannetta?
– Yksi tärkeä selittäjä on asumiskustannukset. Noin puolet toimeentulotuen kustannuksista menee asumiskustannuksiin. Mutta toki se, että vuodesta 2015 lähtien perusturvaetuuksien indeksikorotukset ovat olleet jäädytetty. Se on näitä etuuksia painanut suhteessa ansiotulokehitykseen.
Tuella paljon pitkäaikaissairaita
Mikä on mennyt pieleen, että tuesta on tullut yhä pitkäkäyttöisempi?
– Se on ennen kaikkea tämä perusturvan heikko taso. Toki on tapahtunut muitakin muutoksia.
– Toimeentulotuella on paljon myös pitkäaikaissairaita ja voi olla, että kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on kohotettu, niin ihmiset ovat joutuneet hakemaan toimeentulotuelta näitä maksettavaksi. Samoin lääkekorvauksia on alennettu, niin terveyteen liittyvät kustannukset ovat pienituloisilla kasvaneet.
Huolena nuorten aikuisten mielenterveys
Mitä voidaan tehdä, jotta toimeentulotuki ei olisi pitkäaikainen tukimuoto?
– Esimerkiksi tutkimuksessa, joka käsittelee nuoria 18-34 -vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia toimeentulotukiasiakkaita, on havaittu, että pitkään toimeentulotukituella olevilla on suuremmalla osalla aika vakaviakin mielenterveysongelmia. Voidaan miettiä, että kuinka realistiset mahdollisuudet näillä henkilöillä on työllistyä.
Kuuluuko sairaiden olla toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita?
– Jos ajatellaan toimivaa hyvinvointivaltiota, niin sairaus on sellainen riski, johon pitäisi puuttua sosiaalivakuutuksen kautta. Sairauspäivärahan pitäisi olla sen verran korkea, että se kattaisi tulojen menetyksen.
Vaalavuo ottaa esiin myös Kelan ja kuntien välisen yhteistyön.
– Kun toimeentulotuen maksu siirrettiin Kelaan, siinä on vähän mennyt poikki se yhteys sosiaalityön ja toimeentulotuen saannin välillä. Tätä pitää ehkä kehittää, että miten Kela ja kunnat tekevät yhteistyötä sen suhteen, että millaisia sosiaalipalveluita ja muita palveluita asiakkaat saavat.
2:06
