"Ihmiset jäävät tyhjän päälle": Hallituksen tavoite puolittaa toimeentulotuen saajien määrä tyrmätään täysin epärealistisena

Sosiaaliturvan osalta Petteri Orpon (kok.) hallitus on tähän mennessä toteuttanut tai päättänyt säästöjä liki kahden miljardin euron edestä. Tutkijat pelkäävät niiden lisäävän suomalaisten välistä eriarvoisuutta entisestään karuin seurauksin. 

Leikkaukset ovat alkaneet jo konkretisoitua ihmisten arjessa. Vuokravelkoja ja peräti häätöjä. Helsingissä häätöjen määrä on kasvanut kolmanneksella vuoden takaisesta, asumisneuvonnassa uusien asiakkaiden määrä on noussut 50 prosentilla. 

– Kohtuuhintaisia asuntoja on liian vähän tarjolla pääkaupunkiseudulla. Monen perheen asumismenot ylittävät Kelan asumistuen ja Kelan perustoimeentulotuen rajat.

– Kela ohjaa asiakkaita asumisneuvontaan hakemaan halvempia asuntoja, joita on todella vaikea löytyy pääkaupunkiseudulta, kertoo Helsingin kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela.

Vailla vakinaista asuntoa -järjestössä työskentelevä Tii Juden kertoo, että ihmisten hätä toimeentulosta on todellinen.

– Tällä hetkellä monet ovat nousseiden vuokrakustannusten ja vuokrankorotusten, kohonneiden energiakustannusten sekä yleisten muiden kulujen nousun jälkeen tilanteessa jossa tulot eivät pysty kattamaan menoja. 

– Enenevissä määrin yhteydenottoja asumisneuvontaan on tullut myös työssäkäyviltä henkilöiltä, sanoo Juden. 

"Valtaa pitävät saavat itse ruhtinaalliset palkat ja heidän täytyy sinnitellä"

Varsinais-Suomesta kerrotaan MTV Uutisille, että työikäisten henkilöiden osalta tammi-syyskuussa oli yhteensä 6557 sosiaalihuoltolain mukaista ilmoitusta ja yhteydenottoa. Tämä on 2500 enemmän kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. 

– Tämä tarkoittaa lähes 40 prosentin kasvua. Suuri osa työikäisten ilmoituksista ja yhteydenotoista koskee taloudellisia ongelmia, häätöjä, mielenterveyden pulmia ja lähisuhdeväkivaltaa, sanoo asiakasohjausjohtaja Jenni Kiviluoto. 

– Ihmiset ovat huolissaan tulevaisuudesta, toivottomia tilanteestaan ja pudistelevat päätään. Valtaa pitävät saavat itse ruhtinaalliset palkat ja heidän täytyy sinnitellä taloutensa tasapainottamisen kanssa. Ihmiset ovat kiitollisia, että jostain edes saavat apua. Että joku välittää heistä, kertoo paikallisen leipäjonon työntekijä.

Lue myös: Yli tuhat apua tarvitsevaa käännytetty turvakodeista, paljastaa MTV:n selvitys

"Asunnot ovat yhtä kalliita nyt kuin ennenkin"

Ministeriön mukaan hallitus on päättänyt tai jo tehnyt säästöjä sosiaaliturvaan vajaalla kahdella miljardilla eurolla. Luvussa on huomioitu säästöjen aiheuttamat lisäkustannukset muun muassa toimeentulotuessa. Muutosten arvioidaan vahvistavan työnteon kannustimia ja työllisyyttä. 

Asiantuntijat kyseenalaistavat leikkausten perustelut.

– Se motiivi, mikä on näiden asumistuen leikkausten takana on se, että se vaikuttaisi vuokrien hintaan, sellaista ei ole nähtävissä tai tapahtunut. Asunnot ovat yhtä kalliita nyt kuin ennenkin ja siellä on nyt yhä suurempi joukko kilpailemassa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista tällä hetkellä, toteaa THL:n johtava tutkija Anna-Maria Isola. 

Kivipelto nostaa esimerkkejä eri instanssien tekemistä leikkausten vaikutusten arvioinneista:

"Perustuslaki torpannee rajuimmat pyrkimykset"

Säästöihin sisältyy tavoite puolittaa toimeentulotukea saavien määrä.  

– Se ei ole realismia. On epätodennäköistä, että puoliintumistavoite toteutuu. Pikemminkin saajien määrä lisääntyy asumistukileikkausten ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan tehtyjen leikkausten takia, sanoo Isola. 

– Hallitus tietää, että sosiaaliturvan leikkaukset tulevat lisäämään toimeentulotuen saajia noin 100 000 henkilöllä lähivuosina ja he ovat ottaneet sen huomioon toimeentulotuen lain uudistamisessa, joka tehdään tällä hallituskaudella. Tämä tapahtuu siten, että toimeentulotuen saamisen edellytyksiä tiukennetaan, jolloin tuen saajien määrää voidaan vähentää teknisluontoisesti. 

– Jos toimeentulotuen ehtoja muutetaan rajusti, esimerkiksi velvollisuuksia lisäämällä tai vähimmäisturvan määrää alentamalla, saajien määrä voi vähentyä. Perustuslaki tosin torpannee rajuimmat pyrkimykset, sillä ihmistä ei voi sen mukaan jättää täysin omilleen.

– Vuonna 2023 noin seitsemän prosenttia suomalaisista sai toimeentulotukea. Tällaisen tavoitteen toteutuminen edellyttäisi sitä, että lähes 200 000 ihmistä poistuisi toimeentulotuelta, sanoo taloustieteen tohtori Heikki Palviainen, joka työskentelee vierailevana tutkijana Tukholman yliopistossa. 

– Pidän erittäin epätodennäköisenä, että hallituksen tavoite toimeentulotukea saavien määrän puolittamisesta toteutuu. Leikkaukset asumistukeen ja etuuksien indeksijäädytykset päinvastoin lisäävät toimeentulotukea saavien määrää.

Palviainen kertoo, että toimeentulotukea saavien henkilöiden osuus väestöstä ei ole yhtenäkään vuotena alittanut 6 prosenttia väestöstä 1990-luvun alusta lähtien. 

– Tämän kaltaisen tavoitteen asettaminen kertoo siitä, että hallituksessa on ollut hyvin epärealistinen kuva leikkausten työllisyysvaikutuksista ja sosiaaliturvajärjestelmän toiminnasta. 

"Ongelma on kokonaisuus"

Isolan mukaan leikkauksissa on kyse yhteisvaikutuksista.

– Kustannukset saattavat jopa kasvaa, jos tarkastellaan lyhyen ja erityisesti pitkän aikavälin etuusleikkauksista seuraavan palvelutarpeen kasvun vaikutuksia - sosiaalityö, mielenterveys, asunnottomuus - ellei näihinkin aseteta uusia rajauksia. Silloin puolestaan uhkana on osattomuuden kokemuksesta kumpuava yhteiskunnallinen epävakaus.

– Summaan asiaa ystäväni kommentilla: "Ongelma on kokonaisuus: asumistuen leikkaus yhdessä lapsivähennyksien poiston kanssa, päivärahan pienennykset asteittain, alv nousu, työttömän mahdollisuudet yksittäisiin palkkiopohjaisiin tehtäviin rangaistavaa, ikäsyrjintä työmarkkinoilla yhdessä terveyspalveluiden hintojen noston ja palveluiden saatavuuden vaikeuden ja lääkkeiden omavastuurajan noston kanssa yhdistettynä työttömän korkeaan veroprosenttiin, joka on 20."

"Hallitus lisää jopa työssäkäyvien köyhyysriskiä"

Palviaisen mukaan lyhyellä aikavälillä leikkaukset ja irtisanomiset ovat heikentäneet kysyntää ja lisänneet työttömyyttä ja sitä kautta sosiaaliturvan tarvetta. 

– Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, mikä on erityisen vahingollista yksilölle ja julkiselle taloudelle. 

Palviainen arvioi, että leikkauksilla on lopulta julkista taloutta ja työllisyyttä tasapainottava vaikutus, mutta sen hinta on karu.

– Leikkaukset perustuvat ajatukseen siitä, että työttömien halutaan työllistyvän nopeasti, eivät inhimillisen pääoman kartuttamiseen. Hallitus lisää jopa työssäkäyvien köyhyysriskiä näillä toimillaan.Sosiaaliturvaleikkaukset kasvattavat kuilua työllisten ja työttömien välillä. 

–  Pelkään, että tällä hallituksen politiikalla on huomattavasti suurempi vaikutus eriarvoisuuteen kuin mitä sillä saavutetaan työllisyyden ja talouskasvun suhteen. 

Ukrainalaiset näkyvät kasvavissa kuluissa

Tammi-syyskuussa toimeentulotukeen kului vajaat 610 miljoonaa euroa ja se on yli 60 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kelan mukaan kustannuskasvuun vaikuttaa sosiaaliturvaleikkausten lisäksi maahan tulleet ukrainalaiset. 

– Ukrainalaisten toimeentulotuen saamisen kasvu on jo pidempään jatkunut trendi ja se jatkuu edelleen. Ja lisäksi sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät toimeentulotuen tarvetta. Nämä molemmat ovat tilastoissa näkyvien muutosten taustalla. Eli ei voi sanoa, että vain ukrainalaiset tai vain leikkaukset, kertoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.