Lähi- ja perushoitajien työn raskaudessa käänne parempaan – tilanne silti erittäin huolestuttava

Ammattiliiton mukaan jää nähtäväksi, kuinka hallituksen päätös laskea henkilöstömitoitusta vaikuttaa työhyvinvointiin.

Lähi- ja perushoitajien työhyvinvoinnissa on tapahtunut lievää myönteistä kehitystä, mutta työpaikkojen välillä on suuria eroja, kertoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super.

Kokemus työn raskaudesta on Superin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vähentynyt merkittävästi, vaikka yli 50 prosenttia vastaajista koki työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi. Tämä on kuitenkin lähes 20 prosenttia vähemmän kuin aikaisempina vuosina.

Työn erittäin raskaaksi kokevien määrä oli suurin kotihoidossa, terveyskeskuksen vuodeosastoilla ja vanhustenhoidossa. Hyvinvointialueilla työ koettiin hieman raskaammaksi kuin muiden työnantajien palveluksessa.

Parhaimmat arviot kyselyssä puolestaan saivat säätiöt ja kunnat.

Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa, ja siihen vastasi lähes 9 000 työssäkäyvää Superin jäsentä. Vastaajista 95 prosenttia oli lähi- tai perushoitajia.

Vanhustenhoidossa tilanne parempi

Vanhustenhoidon työntekijöiden kokemus henkilöstön riittävyydestä oli hieman parantunut edellisiin kyselyihin verrattuna. Heistä yli 40 prosenttia koki, että henkilökuntaa on sopivasti.

Tämä on yli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Superin mukaan tähän on todennäköisesti vaikuttanut ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituslainsäädäntö. Kyselyn aikana sitova minimihenkilöstömitoitus ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa oli 0,65.

–  Nähtäväksi jää, miten hallituksen päätös laskea minimihenkilöstömitoitusta vaikuttaa työhyvinvointiin vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa, sanoo tiedotteessa Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

Hallitus päätti kevään kehysriihessä laskea ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoituksen 0,65 työntekijästä 0,6 työntekijään hoidettavaa kohti. Edellinen, pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus päätti hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään, mutta päätös ei koskaan ehtinyt tulla voimaan.

Yli puolet kyselyyn vastanneista koki edelleen, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa. Henkilökunnan määrän sopivaksi kokevien määrä oli kuitenkin kasvanut lähes 20 prosenttia vuodesta 2020.

Lue myös:

    Uusimmat