Kyselyn mukaan 93 prosenttia alle 30-vuotiaista hoitajista erikoissairaanhoidossa harkitsee edelleen alanvaihtoa.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn kyselyn mukaan hoitajien oma arvio jaksamisestaan sote-alan töissä työuran loppuun sekä koettu työhyvinvointi ovat hieman parantuneet pandemiavuosista. Tehyn toimeksiannosta tehty kysely erikoissairaanhoidossa työskenteleville jäsenilleen tehtiin kesän lopulla ja vastaajia oli lähes 3 600.
Vaikka pandemiavuosien jälkeen on palattu hieman parempaan tilanteeseen, kyselyyn vastanneista 86 prosenttia on silti joskus harkinnut alan vaihtamista. Alle 30-vuotiaista hoitajista alanvaihtoa on harkinnut 93 prosenttia.
– Nuorten hoitajien ajatukset alanvaihdosta pitää ottaa vakavasti. Vaikka vain pienehkö osa heistä toteuttaisi aikomuksensa, meillä ei ole varaa menettää yhtä ainutta. Tämä on viesti myös maan hallitukselle: älkää heikentäkö hoitajien työehtoja ja oikeuksia, vetoaa puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
– Se vie tulevaisuudelta pohjan nyt, kun pahimpien pandemiavuosien jälkeen alkaa näyttää edes hitusen valoisammalta.
Lue myös: Ensihoitaja huolissaan sote-alan väkivallan yleistymisestä: "Eikö meitä enää arvosteta?"
Kyselyn mukaan alanvaihtoon ajaa edelleen erityisesti se, että palkka ei vastaa työn vaativuutta. Näin ilmoitti 89 prosenttia vastaajista.
Myös arvostuksen puute lisää kiinnostusta alanvaihtoon. Lisäksi alanvaihdon ajatukset korreloivat voimakkaasti koettuun työhyvinvointiin. Niistä vastaajista, jotka kertoivat erittäin huonosta työhyvinvoinnista, peräti 38 prosenttia sanoi harkitsevansa alan vaihtoa päivittäin. Vastaajista 11 prosenttia koki työhyvinvointinsa erittäin hyväksi ja 61 prosenttia jokseenkin hyväksi.
Kyselytulosten mukaan työhyvinvoinnin kokemus on parantunut pandemiavuosista. Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja työhyvinvoinnissa. Kuormitusta työssä aiheuttivat edellisten vuosien tapaan erityisesti kiire ja liiallinen työmäärä sekä vähäinen henkilökunta.
Jaksaminen huolenaiheena
Vastaajilta kysyttiin omaa arviota siitä, jaksaako sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työuransa loppuun. Kaikkiaan 35 prosenttia oli sitä mieltä, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä ja 29 prosenttia kertoi jaksavansa. Monet vastaajista eli 36 prosenttia eivät osanneet arvioida jaksamistaan.
Verrattuna pandemiavuosiin arviot omasta jaksamisesta sote-alalla olivat nyt myönteisempiä. Mutta alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä silti lähes 60 prosenttia vastaajista katsoi, että ei tule jaksamaan työuran loppuun sote-alan töissä.
– Tämä on yhä hätkähdyttävän suuri luku, joka sekä poliittisen päättäjän että työnantajien on syytä ottaa vakavasti. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nuoret hoitajat pysyvät alalla, voivat vaikuttaa työhönsä, saavat työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, palautuvat työstään ja voivat edetä urallaan, sanoo Rytkönen tiedotteessa.
Lue lisää: Hoitajamitoituksen siirtymäaikaa jatketaan
Kyselyyn vastanneista 89 prosenttia sanoo, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, koska palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Lisäksi työuran loppuun jaksamista vaikeuttavat merkittävästi arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta.
Arvostuksen puutetta osoittavat vastaajien mukaan erityisesti työnantajat, hoitotyön johto ja poliitikot. Vastaajista 63 prosenttia myös kertoo, että ei enää valitsisi sote-alaa, jos olisi aloittamassa nyt opiskeluja. Tässä on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen.
Hoitajien kiinnostus lähteä ulkomaille töihin on hieman vähentynyt viime vuosista. Sitä on harkinnut vajaa puolet vastaajista.
Parempi palkka ulkomaille siirtymisen syynä
Kyselyn mukaan tärkein houkutin siirtyä ulkomailla on parempi palkka. Tätä mieltä oli 89 prosenttia vastaajista. Muita syitä ulkomaille lähtöön olivat kyselyn mukaan esimerkiksi vaihtelu ja uudet kokemukset sekä sote-alan korkeampi arvostus.
Kyselyssä selvitettiin myös muista maista Suomeen kohdistuvaa hoitajien rekrytointia. Rekrytointipyrkimykset näyttävät jonkin verran vähentyneen pandemiavuosista. Kaikista vastaajista 16 prosenttia kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille sote-alan töihin. Rekrytointi kohdistuu keskimääräistä enemmän ensihoidossa, teho-osastoilla, synnytysosastoilla, päivystyksissä sekä anestesia- ja leikkausosastoilla työskenteleviin hoitajiin.
Lue lisäksi: Norja kiinnostaa suomalaisia muuttokohteena, mutta haave jää usein ajatuksen tasolle
Rekrytointia tehdään joko sosiaalisessa mediassa, kollegoiden kautta tai suoraan sähköpostitse ja puhelimitse. Selvästi aktiivisimmat rekrytoijat ovat naapurimaamme Ruotsi ja Norja.
– Suomalaisena päättäjänä olisin todella huolissani. Ruotsi ja Norja ratkovat omaa hoitajapulaansa suunnitelmallisesti rekrytoimalla osaavaa, kokenutta hoitajakuntaa Suomesta. Ruotsin ja Norjan palkkataso on selvästi parempi. Tiedän myös, että suomalaisille hoitajille tarjotaan esimerkiksi Norjassa hyviä, heidän tarpeidensa mukaan räätälöityjä työmahdollisuuksia, toteaa Rytkönen. - Meillä Orpon hallitus aikoo työntää hoitajat ikuiseen palkkamonttuun. Valtiovalta on tekemässä valtavan virheen, jonka seurauksista tulevat kärsimään kaikki kansalaiset. Emme pärjää kansainvälisessä hoitajapulassa, ellei suunta muutu, hän varoittaa.