SuPeristä kerrotaan, että liitto on saanut työntekijöiltä satoja yhteydenottoja liittyen hoiva-alan yhtiöihin. Yhteydenotot ovat keskittyneet henkilöstömitoitukseen ja hoidon laatuun liittyviin ongelmiin.
Puheenjohtaja Silja Paavola ei pidä viime päivien hoivan epäkohtiin liittyvää kohua yllätyksenä. Paavolan mukaan Valviran sakkorangaistuksillakaan ei ole merkitystä, vaan lakiin tarvitaan henkilöstömitoitus.
– Oikeastaan oli vain ajan kysymys milloin valvova viranomainen kiinnittää asiaan huomiota. SuPerilla oli satoja yhteydenottoja eri puolilla maata eri firmoista. Esperi on jäävuoren huippu. Joten nyt vaan täytyy firmojen uskoa, kun heille työntekijät kertovat, missä mättää ja voivat vielä sen aina todistaa, eli asiat ovat faktaa.
– Toisaalta tämä case on malliesimerkki, kun henkilömitoitus ei ole laissa, eikä siitä saa kunnon sanktioita. Monet näistä toimijoista ovat saaneet Valviralta sakkorangaistuksia, mutta ne ovat niin pieniä summia yrityksille, ettei niillä ole merkitystä.
Paavola on huolissaan siitä, meneekö voiton tavoittelu muun edelle.
– Kun hyvinvointipalveluja tuotetaan yritystoiminnalla, on aina iso riski, että yhtiölaki, joka määrittää että sen on tuotettava voittoa omistajilleen menee kaiken edelle. Sote-soppa, jossa todettiin, että niin sanotut sosiaalipalvelut, jota vanhushoito on, aletaan rahoittamaan henkilökohtaisella budjetilla ja palveluseteleillä, niin se oli suora markkinointi yksityisille yrityksille, kommentoi liiton puheenjohtaja.
Paavola: Kunnat alibudjetoivat sotea
Paavolan mukaan kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluja on "rankasti" alibudjetoitu.
– Toisaalta taasen on huomioitava se, että kunnat, joille sanottiin että sote-rahoitus ei ole teidän ongelma vuoden 2019 jälkeen, vaan sen hoitaa maakunta. Tämä taasen teki sen, että kunnat alibudjetoivat rankasti soten, sillä muutoin seuraavana vuonna olisi valtionosuuden vähenemä ollut kunnille hyvin suuri.
Puheenjohtaja arvioi, että on kansalaisten luottamus palveluihin on vaarassa huonontua.
– Nyt jos koskaan on kyettävä tekemään kunnollisia muutoksia, muutoin on suuri riski, että kansalaisten luottamus hyvinvointipalveluihin heikkenee. Hoiva- ja hoitoalalla olevat työntekijät haluavat hoitaa työnsä hyvin, mutta jos kokoajan kiristetään ja heikennetään toimintaa, Paavola pohtii.
Mitä nämä kunnolliset muutokset sitten olisivat?
– Laittaa lakiin henkilömitoitus, joka sanktioidaan. Enemmän vakituisiin työsuhteisiin työntekijöitä, kolmessa viikossa 116.30 tuntia, ei nolla- ja runkosopimuksia, puheenjohtaja luettelee.
Lisäksi Paavola sanoo, että hoitosuunnitelmien pitää olla hoidonpohja, jolla on myös lain voima.
– Tämä takaa hoidettavalle oikeusturvan.
Tällä hetkellä laissa ei ole numeerista linjausta henkilökunnan määrästä. Laissa on määritelty, että henkilökuntaa pitää olla riittävästi asiakkaiden määrään ja heidän toimintakyvyn edellyttämään palvelujen tarpeeseen nähden. Sen sijaan ministeriön laatusuosituksessa ohjeistetaan, että henkilöstön toteutunut vähimmäismitoitustaso tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä tulee olla vähintään 0,5.