Hallitustunnusteluita johtamaan valitun Herbert Kicklin Venäjä-myönteisyys ja hänen puolueeseensa linkittyvät vakoilusyytökset herättävät huolta. Itävalta voi vahvistaa myös Venäjä-myönteistä blokkia EU:n sisällä.
Itävallasta voi tulla uusi päänsäryn aihe EU:lle. Parlamenttivaalit voittanut laitaoikeistolainen vapauspuolue FPÖ on noussut hallitusneuvottelijan asemaan, kun konservatiivipuolueen johtamat hallitusneuvottelut kaatuivat.
Tämä tarkoittaa sitä, että Itävaltaa voi pian johtaa Unkarin pääministeri Viktor Orbanin avoin ihailija ja Venäjä-mieliseksi katsottu Herbert Kickl.
– FPÖ:n onnistumista hallitusneuvotteluissa voi pitää kohtalaisen varmana, sanoo Itävallan politiikan professori Reinhard Heinisch Salzburgin yliopistosta.
Kickl ja hänen puolueensa ovat suhtautuneet kriittisesti Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen. Kun FPÖ oli viimeksi hallituksessa, puolueeseen kuuluva ulkoministeri Karin Kneissl kutsui Venäjän presidentin Vladimir Putinin vuonna 2018 häihinsä.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun entisten natsien perustama FPÖ johtaa hallitusneuvotteluja maassa, vaikka se on kuulunut Itävallan hallitukseen useita kertoja vuodesta 2000 lähtien.
Venäjän vakoilu huolettaa
FPÖ:n läheisistä suhteista Venäjään on oltu huolissaan muualla Euroopassa. Saksalaiset poliitikot sanoivat tällä viikolla Saksan ja Itävallan tiedusteluyhteistyön olevan vaarassa, jos Kicklistä tulee Itävallan liittokansleri.
– Puolueen läheisyys Venäjän hallinnon kanssa on todellinen ongelma, Saksan liittopäivien tiedustelukomitean puheenjohtaja, vihreitä edustava Konstantin von Notz sanoi saksalaislehti Handelsblattille.
Myös Suomi on ollut huolissaan tiedusteluyhteistyöstä Itävallan kanssa. Vuonna 2018 itävaltalaislehti Falter kertoi, että Suomen suojelupoliisi supo pyysi EU-maiden tiedustelupalveluilta lausuntoa maahan tulossa olevasta venäläisdiplomaatista. Itävallalle pyyntöä ei kuitenkaan lähetetty.
Supo pelkäsi, että Itävallan tiedustelulle jaetut tiedot vuotavat Venäjälle.
Huolet eivät vaikuta täysin aiheettomilta. Viime vuonna Itävallassa paljastui kohua herättänyt vakoiluskandaali, jossa selvisi, että maan tiedustelupalvelun sisältä on jaettu tietoja Venäjälle.
Jutussa annettiin syksyllä kaksi syytettä: toinen entiselle tiedusteluviranomaiselle ja poliisille Egisto Ottille ja toinen FPÖ:n entiselle kansanedustajalle Hans-Jörg Jeneweinille.
Syyttäjältä vuodettujen tietojen mukaan FPÖ:n lähipiirissä toimii yhä Venäjälle raportoivia informantteja. Puolue on itse kiistänyt syytökset.
Voi vahvistaa Venäjä-myönteistä blokkia
Kicklin nousu liittokansleriksi voikin vahvistaa Unkarin ja Slovakian Venäjä-myönteistä blokkia EU:n sisällä. Nämä maat ovat suhtautuneet kriittisesti Ukrainan tukemiseen, Venäjään vastaisiin pakotteisiin ja olleet riippuvaisia esimerkiksi venäläisestä kaasusta.
Myös valtaosa Itävallan käyttämästä kaasusta tuli Venäjältä vielä tämän vuoden alkuun asti. Nyt Ukraina on kuitenkin estänyt kaasun kuljettamisen Venäjältä Eurooppaan maan läpi, minkä vuoksi myös Itävalta on etsinyt vaihtoehtoisia kaasukuljetusreittejä.
Professori Heinisch sanoo, että Kickl ei kuitenkaan välttämättä lähde vastarinnan kiiskeksi ensimmäisissä EU-kokouksissa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että Itävallan liittopresidentti on todennut nimittävänsä vain EU:hun myötämielisesti suhtautuvan hallituksen.
Kicklilla on suuria haluja päästä viimein liittokansleriksi eikä hän riskeeraa sitä helposti.
– Mutta Kickl voi muuttaa kantojaan kun kokee asemansa tarpeeksi vakaaksi, Heinisch sanoo.
Tällöin hän voisi nousta Orbanin kaltaiseksi vastarinnan kiiskeksi EU:n tapaamisissa. Orban on vastustanut EU:n huippukokouksissa paitsi EU:n jäsenyysneuvotteluiden avaamista Ukrainan kanssa, myös Ukrainalle annettavaa tukipakettia.
Aiemmissa tapauksissa muut EU-maat ovat saaneet Orbanin taivuteltua enemmistön kannalle. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos Orban ei olekaan kannoissaan enää yksin.
Keskeisin ero on kuitenkin se, että toisin kuin Orban, Kickl ei pidä valtaa yksin käsissään.
– Paljon riippuu siitä, kuka esimerkiksi johtaa ulkoministeriötä ja EU-politiikkaa. Jos ulkoministeri tulee konservatiivipuolueesta, se hillitsee myös Kicklin toimintaa, Heinisch sanoo.
Tämä johtuu siitä, että Itävallassa – toisin kuin vaikka sen naapurimaa Saksassa – liittokanslerilla ei ole oikeutta kertoa ministerille, miten tämän tulisi toimia tontillaan. Ministereillä on paljon itsenäisyyttä.
Haluja rajoittaa oikeuslaitoksen valtaa
Kicklin ja FPÖ:n poliittiset painopisteet ovat myös EU:ta enemmän Itävallan sisäpolitiikassa. Puolue on muun muassa halunnut heikentää Itävallan yleisradioyhtiötä. Syy tähän on populistipuolueelle tyypillinen, sillä FPÖ:n mukaan maan media edustaa "liian liberaaleja näkemyksiä".
FPÖ haluaa myös heikentää tuomareiden ja yleisten syyttäjien valtaa ja vahvistaa poliisia.
– Puolue tekee hyvin samanlaisia kannanottoja kuin vaikkapa Donald Trump. Se katsoo, että valta on korruptoituneen eliitin käsissä ja tulee palauttaa kansalle, Heinisch sanoo.
Lisäksi puolue haluaa vähentää maahanmuuttoa ja rajoittaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksia. Puolue on myös halunnut sulkea turvapaikanhakijat näiden turvapaikanhakuprosessin ajaksi eräänlaisiin pidätyskeskuksiin, joista nämä eivät saisi vapaasti liikkua muualle.
Samalla puolueen ohjelma on hyvin epämääräisesti kirjoitettu, joten on vielä käytännössä vaikea sanoa, mitä uudistuksia se aikoo todella toteuttaa