Lakkasin tykkäämästä sivuista Facebookissa – näin some-elämäni muuttui: "Jos kaverilistalla on melkein 200 ihmistä, missä he kaikki ovat?"

Maanantai: Tykkäysten poisto ja ahdistus

Aloitan kokeen katsomalla, montako sivujulkaisua näen peräkkäin avatessani Facebookin. Vastaus: monta ja vähän päälle – suomeksi siis tämän verran:

Julkaisuja oli yhteensä 11. Ja ei, väliin ei mahdu yhtään julkaisua kavereilta tai ystäviltä. Ei yhtä ainoaa.

Aloitan tykkäysten poistamisen yhdeksältä. Olen valmis 9.20. Tykkäyksiä on niin paljon, että sanapari "en tykkääkään" alkaa näyttää väärältä. Onko tuo edes sana?

Otan kuvakaappauksia tykätyistä sivuistani, koska oikeasti tuntuu, etten muista niitä myöhemmin. Miten muuten voisin löytää ne viikon lopussa? Toisaalta, miten tärkeitä sivut ylipäätään ovat, jos en edes muista niitä minuutin kuluttua?

Oletan olevani maltillinen tykkääjä, mutta hahaa: tykättyjä sivuja kertyy talteen 10 kuvakaappauksen verran.

Tykkäyksiä poistaessani poistun sivulta vahingossa. Kun palaan takaisin, sivut, joihin juuri painoin "en tykkääkään", ovat kadonneet. Ja ilman kuvakaappausta! Iskee ahdistus: nyt en enää muista, mistä lakkasin tykkäämästä! Samalla tuntuu säälittävältä, että tykkäämisen lopettaminen ahdistaa.

Miltä ajattelisit, jos joutuisit nyt lopettamaan kaikista (siis KAIKISTA) Facebook-sivuista tykkäämisen?

"Tuntuisi raskaalta. Pitäisi käydä etsimään uutisia ja viihdykettä eri sivustoilta suoraan. Mielestäni on mahtavaa, että saat juuri sinua kiinnostavia uutisia ja viihdykettä suoraan tarjoiltuna feediin."
– Nainen, 29 

Vimmaisen deletoinnin jälkeen jäljelle jäävät vain pakolliset työ- ja harrastussivut. Niitä on kolme. Siinä äärimmäisen palkollinen Facebook-sivuelämäni.

Sinne menivät kavereiden yritykset ja ystävien blogit. Koen lievää huonoa omatuntoa. Ja mistä nyt saan tietoa junien ja bussien perumisista? Huomaan, miten riippuvaiseksi olen tullut siitä, että Facebookin algoritmi näyttää minulle kaiken, koko ajan.

Mikä muuttui? Tässä ensikokemukset:

Poistettuani tykkäykset menen etusivulle. Ylin julkaisu on kaveriltani, toinen nosto on "Sivutarinat, joista saatat tykätä". Mikä yllätys...

Selatessani näen vain kavereideni julkaisuja tai osallistumisilmoituksia tapahtumiin. Kun rullaan alas, ilmaantuu toinenkin ehdotus: Sivutarinat, joista saatat tykätä. No, kun en tykkää.

Iltapäivällä saan yllättäen kuusi peräkkäistä julkaisua on ryhmästä, jota seuraan. Nämä tulevat pitkänä pötkönä, mikä tuntuu typerältä. Näen myös julkaisun kaveriltani, jota en ole havainnut Facebookissa aikoihin. Pieni vilkaisu hänen sivulleen paljastaa, ettei hän ole julkaissutkaan pitkään aikaan paljon mitään.

Illalla selaan Facebookia. Olen unohtanut sivutykkäys-gaten, kunnes avaan sivun.

On mukavaa lukea pelkkien kavereiden kuulumisia. Osa kuulumisista on tosin viiden päivän takaa. Miksihän en nähnyt tätäkään aiemmin? Algoritmiko ajatteli, että jokin muu on tärkeämpää?

Usein julkaisevia kavereita vaikuttaa olevan maksimissaan kymmenen kappaletta. FB vaikuttaa ilman sivuja kuolleelta.

Tiistai: Sama mainos näkyy päivässä sata kertaa

Näen jatkuvasti uutisvirrassa Finnairin mainoksen, tarjouskuponki-mainoksen sekä mainoksen silmälaseista. Voi veljet, päivässä tuhat kertaa toistuva mainos kyllä todella innostaa klikkaamaan – tai sitten ei.

Alan saada uutisvirtaani enemmän kirjoituksia, joita ihmiset lisäävät tapahtumiin, joihin aion osallistua. Näitä en ole aiemmin havainnut. Vaikuttaa siltä, että Facebook puntaroi nyt, mitä haluaisin nähdä, kun en enää halua nähdä sivuja. Haluaisinko nähdä juttuja tulevista tapahtumista? Ehkä, ehkä.

Näen vasemman reunan listauksessa Sivut-osion, joka väittää numeroin, että tarjolla on uusia päivityksiä. Jos klikkaan osiota, se on tyhjä. Ovelaa peliä: kylläpä nyt haluaisin tietää, mitä ne uudet sivupäivitykset olisivat olleet.

Keskiviikko: Mihin hävisivät lukemani lehdet?

Huomaan, että luen sivutykkäykset lopetettuani paljon vähemmän lehtiä. Miten paljon olenkaan luottanut siihen, että yksi ainoa sivu tarjoilee kaiken, antaa paikallis- ja muiden lehtien otsikot uutisvirtaani. Olen laiskistunut niin, etten jaksa edes itse mennä Hesarin sivulle, vaan kaikki pitäisi tuoda eteeni tarjottimella, Facebookin algoritmien analysoimana.

Samalla mieleeni tulee, mistähän olen jäänyt paitsi, kun Facebook on mieltymysteni perusteella analysoinut uutisvirtaani vain tietyt sisällöt. Lehden omalta sivultahan näkisin ne tylsätkin uutisotsikot, joita en koskaan lue. Toisaalta: miksi haluaisin nähdä ne? Ketä se palvelisi? 

Töiden jälkeen saan puhelun aikana tietää, että tuttuni yritys lopettaa. Tieto tulee täytenä yllätyksenä. Kuulemma asiasta on kerrottu Facebookissa. Samaan syssyyn muistan, että olen vaaninut kesäfestareiden telttapaikkaa, jonka myyntiin tulemisesta ilmoitetaan kätevimmin (missäs muualla kuin) Facebookissa. Nyt on mennyt jo päiviä ilman tietoa siitä, menikö telttapaikka ohi suun.

Ryntään äkkiä tarkistamaan tilanteen ja mietin, miten vähän vaivaa olisi siitä, että sivuja kävisi katsomassa manuaalisesti sen sijaan, että olettaa tärkeiden uutisten vain soljuvan feediinsä. Mutta eihän kukaan tee niin. Koska liikaa vaivaa.

Päivän mainoskimarassa soljuvat skumppatarjous, alpakanvillapaita, sata kertaa nähty liköörimainos sekä lihaeinesmainos. Mainoksiin jotenkin kiinnittää enemmän huomiota nyt, kun sivuja ei enää ole!

Torstai: Osa FB-sivuista on jo unohtunut

Yritän miettiä, millaisia FB-sivuja olen viikon aikana kaivannut, eikä mieleen tule moniakaan. Muistan muutaman lehden, jota ikävöin, sekä julkisen liikenteen palvelut. Muut ovat kadonneet mieleni hämärään.

Välitänkö oikeasti esimerkiksi harrastussivustoista, vai välitänkö niistä vain siksi, että ne nyt ovat siinä, selattavina ja katseltavina? 

Miltä ajattelisit, jos joutuisit nyt lopettamaan kaikista (siis KAIKISTA) Facebook-sivuista tykkäämisen?

"Ensireaktio: ei kummempia tuntemuksia. Vaikka roikun Facebookissa joka päivä jo työnkin puolesta, fiidini sisältö harvemmin herättää minussa kummempia innostuksen tuntemuksia.

En edes muista, mistä kaikista sivuista Facebookissa tykkään, koska fiidini koostuu lähes ainoastaan muutaman ryhmän ja uutissivuston sisällöstä. En tiedä, onko se hyvä vai huono asia, sillä näitä päivityksiä tykkään nähdä.

Näkisinköhän enemmän kavereideni julkaisuja, jos lopettaisin kaikkien sivujen tykkäämisen ja/tai seuraamisen? Vai alkaisikohan Facebook ehdottaa minulle sisältöä enemmän?"
– Nainen, 27

Facebookin selaaminen vie tällä viikolla vähemmän aikaa, koska samat julkaisut alkavat pyöriä nopeasti ympyrää. Ilman sivuja sisältöä on todella rajoitetusti, ja se sisältö on usein ilmoitus kuvasta, johon kaverisi on tägätty, tai julkaisu serkkusi veljeltä.

Jos kaverilistalla on melkein 200 ihmistä, missä he kaikki ovat?

Perjantai: Haluanko taas tykätä sivuista?

Sanomalehdessä on juttu tuttuni yrityksen lopettamisesta. Tieto olisi siis kulkenut minulle, mutta vasta neljä päivää tiistaina tulleen, alkuperäisen FB-julkaisun jälkeen.

Päivän mainoksina tarjouskuponkisivusto (tuhannennen kerran), nettivaateputiikki (sadannen kerran) sekä aivan uusi lonkeromainos. Ehkä perjantain kunniaksi?

Tänään saisin ottaa kaikki hylkäämäni sivustot takaisin tykkäyslistalle, mutta mietin vakavasti, haluanko sitä. Sivujen poistaminen muutti Facebookin läheisemmäksi: näen oikeita postauksia oikeilta ihmisiltä sen sijaan, että lukisin usein mainosmaistakin sisältöä, jota saan muualtakin, joskaan en yhtä kätevästi.

Mitä jäi käteen?

Sivutykkäysten luopumisen myötä Facebook latistui 15 ihmisen juttelukanavaksi, sillä odottelusta huolimatta lähes 200 kaverin joukosta silmieni eteen valikoituu jatkuvasti vain muutamien samojen ihmisten julkaisuja.

Facebookin kuolemasta on uutisoitu paljon, ja se vaikuttaa oman, täysin epätieteellisen testini perusteella olevan aivan totta. Ehkä ihmiset eivät enää jaksa jakaa itsestään kaikkea kaikille muille? Ehkä he vain seuraavat niitä satoja sivuja, joiden tykkäämisen itse maanantaina lopetin, eivätkä tuota sisältöä itse? Ehkä kaikkien julkaisut on piilotettu juuri minulta?

Kuka tietää.

Avaan säilömäni kuvakaappaukset tykkäämistäni sivuista ja yritän muistella, kaipaanko niistä jotakuta. Tunnistan sivut ja muistan, millaista niiden jakama sisältö on, mutta välitänkö siitä?

Suuri osa sivuista on kivaa ajanvietettä – jotakin, mitä on hauska selailla, mille voi nauraa, mistä kenties voi oppia jotakin. Samalla se ei ole kovinkaan elintärkeää. Enhän saanut hengenahdistusta siitäkään, että jouduin lopettamaan tykkäämisen muutamaksi päiväksi. Enkä oikeastaan menettänytkään mitään.

Lue myös: Saitko tartunnan? Facebookissa leviää ärhäkkä virus – tässä toimintaohjeet

Lasken tykkäämäni sivut, ja niitä on ollut yli 140. Se on paljon enemmän kuin luulin. Osan julkaisuja en muista koskaan klikanneeni tai kommentoineeni. Osa sivuista on kuin vanha ala-astekaveri: neljän päivän erossaolon jälkeen mieleen pyrkii vain lause "ai niin, toikin oli olemassa!"

Ärsyttääkö minua se, että kavereiden julkaisuja näki kunnolla vain sivuista luopumalla? Ehdottomasti. Aionko jatkossa tykätä sivuista Facebookissa? Aion, mutta harkitummin. Turhat "tykätään tästä nyt varmuuden vuoksi" -sivut ovat kuin se vuoden 1998 villapaita kaapin perukoilla – ihan kiva, mutta onko sille koskaan mitään käyttöä? Ei.

Keskiverto-Facebook-käyttäjä tykkää 200 sivusta. Montako sinun listallasi on?

Entä monestako olet jo unohtanut tykänneesi?

***