Lakkoilua rajaavat lait etenevät – työministeri Satonen: Hallituksen kriisit eivät ole vaikuttaneet työhön

Hallitus aikoo tuoda lakkoilua koskevat lait eduskuntaan jo syksyllä, ja valmistelu etenee aikataulussa hallituksen viime viikkojen kriiseistä huolimatta. 

Lakkolakeja valmistellaan ensin kolmikantaisesti eli työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken. Kolmikantaisen työryhmän on määrä saada oma ehdotuksensa valmiiksi lokakuun puoliväliin mennessä. 

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työmarkkinauudistukset tehdään kahden ensimmäisen vuoden aikana. Näitä viedään eteenpäin etupainotteisesti siksi, että vaikutukset tulisivat näkyviin mahdollisimman nopeasti, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoo.

Työntekijäjärjestö moittii, ja työnantajajärjestö puolestaan kiittelee ripeää aikataulua.

– Työryhmällä tuntuu olevan sangen kiire. Kysymys on perusoikeuksiin liittyvien asioiden käsittelemisestä, joille tulee tavallisesti varata riittävästi aikaa, kolmikantatyöryhmässä istuva, STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Minna Ahtiainen sanoo.

– Kun mitään ei ole tehty vuosikausiin, uudistukset voivat näyttää suurilta. Tässä tehdään kuitenkin uudistuksia, joita tarvitsemme, ja joita monissa muissa maissa on tehty vuosia sitten, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg toteaa.

Lue lisää: Hallitus on aloittanut työmarkkinoita koskevien uudistusten edistämisen

Lakkolakien uudistamista on puitu aiemminkin

Lakkolait eli työrauhalainsäädäntö on peräisin vuodelta 1946, ja elinkeinoelämä on toivonut niiden uudistamista pitkään. Uudistukset ovat myös kokoomukselle tärkeitä. 

Lakkolakeja on puitu aiemminkin kolmikantaisesti, mutta työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, pitäisikö lakeja muuttaa, ja jos pitäisi, niin miten. 

Satosen mukaan tällä hallituskaudella kolmikannalla ei ole enää veto-oikeutta, eli hallitus voi viedä muutokset läpi myös ilman työmarkkinaosapuolten hyväksyntää.

Hallitus aikoo muuttaa lakkolakeja muun muassa siten, että poliittiset lakot saavat kestää enintään vuorokauden, ja työntekijä voi saada 200 euron sakon laittomaan lakkoon osallistumisesta. 

Lisäksi hallitus aikoo rajoittaa tukilakkoja niin, että niiden vaikutukset saavat kohdistua vain alkuperäisen työkiistan osapuoliin. Tätä Satonen pitää merkittävimpänä muutoksena.

– Käytännössä se tarkoittaa, että jos esimerkiksi jossain metsäteollisuusyrityksessä on työriita päällä, saavat lakon vaikutukset kohdistua vain kyseisen yrityksen vientiin tai tuontiin, mutta eivät sellaiseen tahoon, joka ei liity työriitaan millään tavalla, Satonen sanoo.

Työntekijän sakottaminen huolettaa työntekijäjärjestöjä

Työntekijäjärjestöt ovat kritisoineet hallitusohjelman työelämäkirjauksia, ja pitävät erityisen ongelmallisena yksittäisen työntekijän sakottamista laittomaan lakkoon osallistumisesta. 

Ahtiaisen mukaan hallituksen ajamat uudistukset uhkaavat sopimusjärjestelmää, ja voivat törmätä perustuslakiin tai kansainvälisiin sopimuksiin, joissa ammatillinen järjestäytymisvapaus on turvattu.

Satosen mukaan hallituksen ajamat työmarkkinauudistukset ovat pitkälti pohjoismaisen käytännön mukaisia.

– Korostan, että nämä työelämäuudistukset ovat sellaisia, jotka ovat olleet pitkään Ruotsissa voimassa. Tässä ei ole kyse valtavan isoista muutoksista, vaan siitä, että suomalaisen työnteon kilpailukykyä parannetaan, Satonen vastaa.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa työntekijä voi saada sakon laittomaan lakkoon osallistumisesta, mutta Suomessa ei.

Ahtiaisen mukaan työmarkkinajärjestelmiä pitäisi kuitenkin katsoa kokonaisuuksina.

– Muiden maiden järjestelmät poikkeavat olennaisesti Suomen järjestelmästä, ja niitä on tarkasteltava kokonaisuuksina – ei niin, että poimitaan rusinat pullasta. Muissa Pohjoismaissa työmarkkinamallit perustuvat lähtökohtaisesti työmarkkinaosapuolten välillä sovittuihin sopimuksiin, kun taas Suomessa yhteistä näkemystä työmarkkinamallista ei tällä hetkellä ole.

Kokoomukselle tärkeät uudistukset kaatuisivat hallituksen mukana

Hallitusohjelmassa on monia etenkin kokoomukselle tärkeitä työmarkkinauudistuksia, joita myös elinkeinoelämä on toivonut pitkään. Satonen kiistää, että pikaisen aikataulun taustalla olisi huoli siitä, pysyykö hallitus ylipäätään kasassa.

Suomen Yrittäjien Rytkönen-Sandberg on kuitenkin hallituksen tilanteesta huolissaan.

– Totta kai hallituksen tilanne on vaikea, ja jos hallitusohjelman kirjauksia ei päästäisikään toteuttamaan, niin se olisi äärimmäisen valitettavaa. Siinä mielessä pidämme tärkeänä, että hallitus pääsisi normaaliin päivärytmiin.

Työministeri uskoo hallituksen pysyvän kasassa ja sanoo, että julkiset kohut eivät ole hänen työhönsä juuri vaikuttaneet.

– En ole ihan hirveästi asiaa miettinyt. Tehtäväni on viedä eteenpäin hallitusohjelman kirjauksia, ja sitä työtä tässä tehdään.

Juttua muokattu 24.07. kello 14.08: Huolia hallituksen koossapysymisestä on esittänyt työnantajajärjestö, ei työntekijäjärjestö, kuten jutun ingressissä aiemmin luki.

Lue myös: Shokkitulos: Raha ei ole isoin syy työntekijän lähtemiselle – "Mitä kokeneempi työntekijä on..."

Hallitus haluaa puolittaa toimeentulotuensaajien määrän – Asiantuntija: "Haastava juttu, jos haetaan palkkaa vastaavaa korkeampaa tuottavuutta"

Asiantuntijan mukaan Riikka Purran perussuomalaisilla on ongelma: "Omien äänestäjien pitäminen tyytyväisenä ei riitä"