Lankapuhelinliittymien määrä Suomessa vähenee tasaista vauhtia. Lankaliittymiä katoaa noin 15 prosenttia vuosittain, ja kesäkuussa niitä oli ensimmäistä kertaa alle puoli miljoonaa. Yksi vannoutuneista lankapuhelimen käyttäjistä on asikkalalainen maanviljelijä Mikko Rintala, joka kertoo kännykättömyytensä syyksi sen, että hän "haluaa olla rauhassa".
– Kesäkuun lopussa Suomessa oli ensimmäistä kertaa alle puoli miljoonaa lankapuhelinliittymä, kertoo Viestintäviraston asiantuntija Joonas Orkola.
Orkolan mukaan lankapuhelinliittymien määrä vähenee noin 15 prosentilla vuodessa.
Niillä soitettujen puhelujen määrä laskee sitäkin voimakkaammin eli vajaan viidenneksen vuosittain minuuteissa laskettuna.
Laskusuhdanne on selvä ja käyrä tasainen: Tältä lankaliittymien tilanne näytti kesäkuussa 2014 verrattuna edellisiin vuosiin.
Mikko Rintala ei kännykkää kaipaa
Pelkästään lankapuhelinta käyttää edelleen Asikkalassa asuva maanviljelijä Mikko Rintala, joka ei matkapuhelinta ole vielä halunnut.
– Haluan olla rauhassa. Jos ei ole kännykkää, ei tule jatkuvasti soittoja, joissa pyydetään apua. Muuten aina joku soittaa, että tarvitsen apua, ja sitten odotetaan että lähden tulemaan, puhelimensa äärestä onnekkaasti ensi yrittämällä tavoitettu Rintala kertoo MTV Uutisille.
Rintalan mukaan lankapuhelimessa on se hyvä puoli, että soittoja voi ottaa vastaan vain kun on kotona. Esimerkiksi peltotöissä eivät avuntarvitsijat pääse miestä häiritsemään.
– Juuri viime viikonloppuna taas joku kaupunkilainen soitti, että auto oli juuttunut lumeen ja häntä piti lähteä auttamaan. Jos olisi kännykkä, näitä tulisi paljon useammin näitä tällaisia.
Rintalan kännykättömyys ei siis ole vastalause teknologian kehitystä kohtaan, vaan puhtaasti henkilökohtainen ratkaisu.
– Joskus vielä sen kännykän otan, mutta nyt on hyvä näin.
Yrityksillä suurin osa liittymistä
Ketkä lankapuhelimilla sitten soittavat? Viestintäviraston mukaan yrityskäyttö on jo ohittanut yksityisen.
– Lankapuhelinliittymistä suurin osa, vähän yli puolet, oli kesäkuussa yrityksillä. Yksityisten käyttäjien osalta tiedetään toki se, että liittymät painottuvat vanhemmalle väestölle.
Alueelliset erot ovat suuria, Orkola sanoo.
– Joillakin alueilla lankapuhelimista on jo luovuttu kokonaan ja joillain alueilla yrityskäyttö voi pitää vielä käyttöä yllä. Suunta tulee varmasti jatkumaan tällaisena, mutta se jää nähtäväksi, loppuvatko lankapuhelut jossain kohtaa kokonaan, Orkola sanoo.
Yritykset käyttävät kiinteää puhelinverkkoa yksityisiä enemmän.
Onko vielä alueita, jolla matkapuhelinverkko ei toimi ja lankapuhelinta tarvitaan?
– Puhelujen osalta ei oikeastaan. Peitot ovat hyvin kattavia, mutta yksittäisiä tapauksia voi olla ja yksittäisiä kotitalouksia.
– Tosin kaikilla on oikeus puhelinliittymään, ja se joko turvataan lankapuhelimen tai sitten matkapuhelinliittymän kautta.
Suomi edellä muita maita
Orkolan mukaan matkapuhelinten käyttö on yleisempää Suomessa kuin lähiympäristössä, esimerkiksi Baltian maissa ja Pohjoismaissa.
– Suomessa ollaan siinä mielessä edellä kehitystä, että meillä on suhteellisesti katsottuna todella vähän lankapuhelimia. Meillä niitä on alle 10 sataa asukasta kohti, kun taas esimerkiksi Ruotsissa niitä on reilusti yli 30 sataa asukasta kohti.
Jossakin maissa lankapuhelinten määrät ovat kuitenkin kääntyneet viime vuosina jopa nousuun. Tämä johtuu siitä, että lankaliittymän saa usein laajakaistaliittymän ohessa.
– Suomessa tätä ei ole niin paljon tapahtunut, meillä lankapuhelinliittymiä on myyty aikalailla erikseen.
Kiinteitä verkkoja on pidetty langattomia luotettavampina. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä Suomessa langaton verkko on hyvin kattava, sanoo Viestintäviraston Orkola.
– Kun katsotaan matkapuhelinverkkoa, me olemme niillä mittarilla katsottuna todella korkealla ja jossain jopa maailman ykkösiä. Meillä on hyvinkin kattava mobiiliverkko ja paljon päällekkäistä verkkoa, mikä parantaa toimivuutta.
Nettikäytössä kiinteä verkko voi kuitenkin vielä olla langatonta nopeampi.
– Jos liu'utaan internetin puolelle, siellä korostuu se, että kiinteässä verkossa pystytään siirtämään enemmän tietoa. Nettikäytössä kiinteän verkon merkitys näkyy voimakkaammin.
Kännykätkin ovat olleet käytössä jo sen verran kauan, että niitäkin voi nostalgisoida. Katso video:
2:02
Maanviljelijä Mikko Rintala ei inhoa kännyköitä, hän vain haluaa olla rauhassa. Jotkut eivät kuitenkaan haluaisi millään siirtyä nykyaikaan. Katso video:
2:37
Kännykät alkoivat yleistyö 1980-luvulla. Tässä yksi kuuluisimmista varhaisista puheluista. Katso video:
2:48
