Puhuvatko nuoret enää puhelimessa? Selvitimme, mitä tilastot ja nuoret itse sanovat.
– Tiedän, ettei nykynuoriso enää soita kenellekään puhelimella (korkeintaan jättävät ääniviestin), eikä kukaan vastaa tuntemattomiin puheluihin, julistaa Vauva.fi-sivun aloitusviesti.
Kesäkuussa alkaneeseen Opettakaa nuorisonne puhumaan puhelimeen! -ketjuun on kertynyt alle 183 kommenttia. Jaettu kokemus tuntuu olevan, että nuoret eivät enää puhu puhelimeen ja jos puhuvat, tekevät sen väärin.
Onko tosiaan näin, että nuoret eivät enää vastaa tai ylipäätään puhu puhelimessa?
Mitä nuoret sanovat? Katso vastaukset artikkelin videolta!
Kysyimme asiaa MTV Uutisten Instagramissa. Useampi välttää puheluita samasta syystä.
– Mieluummin viestit. Viestein puhuessa saa vähän aikaa miettiä mitä vastaa, kertoo 14-vuotiaaksi ilmoittautuva vastaaja.
– En (puhu puheluita), se tuntuu liian turvattomalta: en saa miettiä sanojani etukäteen enkä näe ihmistä, kertoo eräs 18-vuotias.
– Ahdistavaa, viesteillä pystyy paremmin miettimään vastausta, sanoo 19-vuotias.
Todella, jos puhelimeen puhuu harvoin, se voi alkaa jännittää.
– Puhelimessa puhuminen on paljon kahdenvälisempää ja intensiivisempää kommunikaatiota, kuin kevyempi viestittely. Varmasti jos ei sitä kokemusta ole, niin se muuttuu jännittäväksi asiaksi, sanoo erityisasiantuntija Elina Pallas Liikenne ja viestintävirasto Traficomista.
Puheluita kaiken ikäisissä
Entä nuorten puhumien puheluiden määrät? Ovatko ne historiaa?
Tilastot eivät tue teoriaa, etteivät nuoret enää puhuisi puheluja. Traficom tekee vuosittain seurantaa kansalaisten viestinnästä kysymällä heiltä puhelimen käyttötottumuksista.
Puhelut ja tekstiviestit ovat vähentyneet vuosi vuodelta, mutta niitä käytetään joka ikäluokassa edelleen vähintään kerran viikossa, myös yli 90 prosenttia alle 25-vuotiaista.
– Tai ainakin he meille ilmoittavat puhuvansa tai lähettävänsä tekstiviestejä viikoittain, Pallas sanoo.
–Mutta kyllähän se määrä on varmasti paljon pienempi kuin vanhemmissa ikäluokissa.
Suomessa puhutaan nykyisellään yhteensä 16 miljardia puheluminuuttia vuodessa. Kaiken kaikkiaan suomalaisten puhelimessa puhumien minuuttien määrä vähenee suhteellisen hitaasti, noin viisi prosenttia vuodessa.
– Itse asiassa koronapandemia toi jännän piikin. Kun pandemia alkoi, niin puheluminuuttien määrä kasvoi ihan runsaasti, Pallas sanoo.
Ikäluokissa vähän eroja
Teleoperaattori Telian keräämät tiedot puhuvat samanlaista kieltä.
Vuonna 2019 eli ennen koronaa 18–24-vuotiaat asiakkaat puhuivat keskimäärin 160 minuuttia kuukaudessa. Tämän vuoden tilasto on noussut jo 188 minuuttiin.
Eivätkä nuorten puhumat minuutit ole paljoa pienemmät kuin muiden ikäluokkien. Työikäiset (35–49-vuotiaat) puhuivat vuonna 2019 noin 175 minuuttia kuukaudessa. Seniori-ikäluokka (60–74-vuotiaat) puhuu keskimäärin noin 240 minuuttia kuukaudessa.
Telian kuluttajapuolen mobiililiiketoiminnasta vastaava Petri Lindqvist ei ole yllättynyt siitä, että nuoretkin puhuvat edelleen perinteisiä puheluita. Esimerkiksi monet viralliset asiat täytyy edelleen hoitaa soittamalla.
– Nuorilla viestintä on pirstaloitunutta, ja viestejä tulee todella paljon. Puhelu on edelleen hyvä tapa tavoittaa ihminen, kun hänet pitää saada kiinni, Lindqvist sanoo.
Puhuvatko nuoret jopa enemmän?
Nettidatan osalta nuoret painivat aivan omassa luokassaan. 18–24-vuotiaissa käyttö on ollut yli 74 gigatavua kuukaudessa, kun 35–49-vuotiaissa käyttö on ollut 35 gigatavun luokkaa.
Lindqvist nostaa esiin mielenkiintoisen pointin, jota ei suoraan voi tilastoista nähdä.
– Oma hypoteesi on, että nuoret puhuvat itse asiassa paljon enemmän kuin vanhemmat ikäluokat, mutta se tapahtuu esimerkiksi erilaisten videopuheluiden kautta. Tämä ei näy puhelumäärissä vaan mobiilidatassa.
Kommunikaatiota on siis enemmän, mutta muoto on muuttunut. Sekä Telian Lindqvist että Traficomin Pallas uskovat, että perinteiset puhelut eivät silti tule katoamaan mihinkään.