Läpimurto venäläisomistajien kanssa syntyi yllättäen – Hartwall-areenan ostaja oikaisee väitteitä: "Täysin virheellinen tieto"

Vuodesta 2022 jatkuneet neuvottelut nykyisen Helsinki-hallin omistuksesta saivat sinettinsä tiistaina, kun suomalainen ostajaryhmä pääsi yhteisymmärrykseen venäläisen vastapuolen kanssa areenayhtiön äänivaltaisista c-sarjan osakkeista.

Kauppa vaatii vielä EU:n poikkeusluvan ja Suomen viranomaisten hyväksynnän. Sijoittajaryhmän edustaja Heikki Viitikko uskoo, että kauppa saa lainvoiman tammi-helmikuussa ja areena voisi avautua yleisölle mahdollisesti jo keväällä 2025.

LUE MYÖS: Näin entinen Hartwall-areena avataan yleisölle: Uusi omistaja kertoo aikataulun

Ostajat kävivät pitkään neuvotteluita yhden venäläisomistajan, Gennadi Timtshenkon suomalaisen asianhoitajan Kai Paanasen välityksellä. Timtshenko on käyttänyt yhdessä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergin kanssa äänivaltaa Arena Events -yhtiön kautta.

Roman Rotenbergiä lukuun ottamatta EU:n pakotelistalla olevien venäläisten on uutisoitu vetäytyneen toistuvasti jo lähes kätellyistä kaupoista. Viitikko ei tarkalleen vieläkään tiedä, mikä asian lopulta ratkaisi.

– Kyllä meille on käynyt matkalla selväksi, että myyjät tekevät ratkaisun suuntaan tai toiseen, kun he kokevat, että on sen aika. Ja siihen ei voi oikein vaikuttaa. En oikein tarkkaan tiedä, että miksi juuri tällä hetkellä asia kypsyi siihen pisteeseen, että he olivat valmiit ne kaupat tekemään, Viitikko sanoo.

Lähellä onnistumista oltiin jo kesäkuussa, kun EU:n edellisen pakotepaketin takaraja oli umpeutumassa. Kaikki oli valmista, kun yhtäkkiä venäläismyyjät jättivät kaupankäynnin kesken.

– Ehkä siinä ovat näkyneet myös pienet kulttuurierot. Venäjällä asioita hoidetaan hiukan eri tavalla kuin mihin me olemme tottuneet. Suomessa on totuttu siihen, että on aika jämäkät prosessit, ja siellä taas mennään omaa tahtia, Viitikko arvioi.

Valtiovallan rooli areenakaupoissa mysteeri

Timtshenkon asianhoitaja Kai Paananen syytti tiistaina Iltalehden haastattelussa maksuliikennettä hoitaneen pankin lisäksi myös suomalaista mediaa, jonka kirjoittelu rästiin jääneistä maksuista olisi haitannut kaupantekoa. 

Viitikko ei ole huomannut kauppojen aiemmissa peruuntumisissa mielenosoituksellisuutta, mutta on pannut merkille, että Helsingin tunnetun areenan myynti on kiinnostanut laajemminkin Venäjällä.

– Tiedän, että he ovat yllättävänkin tiiviisti seuranneet tätä asiaa. Ja oli tämä heti uutisoitu Venäjälläkin. Kiinnostusta on ollut vähän laajemminkin kuin pelkästään omistajissa.

LUE MYÖS: Helsinki-halli on viimein myyty – venäläisoligarkin edustaja juhlatunnelmissa: "Muutama lasillinen"

Valtiovallan, erityisesti pääministeri Petteri Orpon väitettyyn rooliin kaupan syntymisessä Viitikko ei halua ottaa mitään kantaa. Sen sijaan hän haluaa oikaista mediassa esiin nousseen väitteen, että viranomaiset olisivat haitanneet kauppojen syntymistä.

– Sen verran voin sanoa, että toisin kuin kuluvan vuoden aikana on kommentoitu ja vähän meidänkin suuntaan on laitettu sanoja suuhun, niin se ei pidä paikkaansa, että me olisimme olleet tyytymättömiä viranomaisiin tai että viranomaiset olisivat kaataneet aikaisempia yrityksiä tehdä kauppaa. Se on täysin virheellinen tieto, Viitikko vakuuttaa.

– Esimerkiksi ulkoministeriö teki jo keväällä älyttömän ison työn, että kaupat olisivat olleet mahdollista tehdä senhetkisen pakotepaketin antaman aikaikkunan mukaisesti.

– Viranomaisia ei voi kyllä mistään syyttää. He ovat hoitaneet tyylikkäästi oman hommansa, sijoittaja toteaa.