Sodankylään Lappiin tehdään vuosittain eräänlainen kultaryntäys, kun Tankavaaran kultakylässä järjestetään kullanhuuhdonnan SM-kisat.
Tänä viikonloppuna järjestettyjä kullanhuuhdonnan SM-kisoja seuraa ensi viikolla samassa paikassa järjestettävät kullanhuuhdonnan MM-kisat. Tapahtuman järjestäjä iloitsee siitä, että lapsiperheiden määrä kultakylässä on kasvanut reippaasti tänä vuonna.
Suomenmestaruuskisoihin osallistunut helsinkiläinen Roope Rankala on käynyt Tankavaaran kultakylässä pikkulapsesta saakka. Rankalan vanhemmat löysivät kultakylän sattumalta 70-luvulla ollessaan vaellusreissulla Lapissa.
Kiinnostus erikoista taitolajia kohtaan heräsi heti ja matkoista Tankavaaraan tuli perheen kasvaessa yhteinen vuosittainen perinne. Tänäkin vuonna Rankalan matkaseuraan kuuluu vanhemmat ja sisko sekä avopuoliso ja ystävä.
– Täällä saa luonnonhelmassa viettää aikaa, täällä on mukavia ihmisiä ja hyvä tunnelma, Rankala selittää syitä kisoihin osallistumiseen.
– Toki myös Lapin kullan kimallus houkuttaa, hän lisää.
Kullanhuuhdonnan SM-kisoja on järjestetty vuodesta 1974. Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Suomessa 1977, minkä jälkeen niitä on järjestetty vuosittain ympäri maailman.
"Nopeimmat löytävät kultahiput minuutissa"
SM-kisat käydään eri sarjoissa. On muun muassa miesten ja naisten yleissarjat ja veteraanien, eli yli 60-vuotiaiden sarja ja lisäksi nuorille, lapsille ja aloittelijoille omansa.
Rankala kisasi miesten sarjassa ja putosi jo ensimmäisessä karsintaerässä, johon osallistui noin 30 huuhtojaa.
– Jokaiselle kilpailijalle annetaan ämpärillinen hiekkaa tai soraa, jonka sekaan järjestäjät ovat piilottaneet tietyn määrän kultahippuja. Se, joka onnistuu löytämään kultahiput nopeiten, on voittaja.
Kultaa etsitään veden avulla
Itse huuhdonta tapahtuu siten, että laakeaan huuhdontavälineeseen, eli vaskooliin kaadetaan ämpärin hiekka ja sitten veden avulla aletaan etsiä kultaa hiekan seasta vaskaamalla. Kulta hiekkaa painavampana jää vaskatessa vaskooliin, ja vesi edistää hiekan huuhtoutumista pois.
– Kisassa on kyse vaskaustaidosta, tekniikasta ja nopeudesta, tämä vaatii käden ja silmän koordinaatiota, kertoo kilpailun järjestäjä Marko Touru.
Nopeimmat löytävät kultahiput jopa runsaassa minuutissa. Kun kilpailija uskoo löytäneensä kaikki hiput, hän pysäyttää ajastimen. Kilpailijat eivät tiedä etukäteen, kuinka monta kultahippua järjestäjät ovat ämpäriin piilottaneet.
Kilpailijaa, joka ei löydä kaikkia kultahippuja, rangaistaan aikasakolla, joka on kolme minuuttia jokaista löytämätöntä kultahippua kohtaan.
– Löysin vain viisi kultahippua, vaikka niitä oli piilotettu kuusi, Rankala kertoo.
Kullahuuhdontakisat on iso tapahtuma, Tourun mukaan MM-kisoihin on tähän mennessä ilmoittautunut jo yli 400 henkilöä, ja SM-kisoissa oli vähän yli 300 kisaajaa.
Koko kisan voittajalle maksetaan matkat ja majoitukset seuraavan vuoden maailmanmestaruuskisoihin, jotka järjestetään ensi vuonna Tšekissä.
Luonnossa huuhtoessa ei ole kiire
Erikokoisia kullanhuuhdontakisoja järjestetään ympäri Suomea. Rankala on käynyt muissakin kisoissa ja tutustunut vuosien varrella myös perinteiseen kullanhuuhdontaan.
– Silloinhan ei ole kiire, kun mennään luontoon huuhtomaan. Ammattimaisessa kaivuussa on mukana myös välineistöä.
Kisaaja saa pitää muistona huuhtomansa kullan. Kuva: Emilia Ainasoja
Rankalalle kullanhuuhdonta on kuitenkin vain harrastus. Kisoihin osallistuva saa pitää muistona huuhtomansa kullan.
– Moni tekee keräämästään kullasta koruja. Isoja kultahippuja myös myydään eteenpäin.
Kisa tulee kalliiksi järjestäjille.
– Kisakultaa kuluu noin 150 grammaa, ja gramma maksaa noin 40 euroa, eli yhteensä kullan arvo on noin 6 000 euroa. Siksi näissä kisoissa peritään osanottajamaksu, Touru kertoo.
Lapsiperheiden määrä Tankavaaralla kasvanut
Touru uskoo, että juuri tapahtuman sosiaalinen puoli saa paikalle monta osallistujaa vuosittain.
– Monilla on sama harrastustausta, sillä suurin osa on harrastekaivajia. Kisoissa pääsee vertailemaan tekniikoita ja MM-kisoissa eri maiden huuhdontakulttuureja. Ja kyllähän myös tietynlainen kullankaivuuromantiikkaa kuuluu asiaan.
Tourun mukaan kullankaivajien keski-ikä on noin 60-vuotiaissa. Televisiossa näytetyt kullanhuuhdontaohjelmat ovat kuitenkin tuoneet viime aikoina Tankavaaraan myös nuorempaa väkeä.
– Tänä vuonna lapsiperheiden määrä turisteissa on räjähtänyt. On ollut mukava seurata vierestä, kuinka lapsilta unohtuu kultaa huuhtoessa kännykätkin hetkeksi.