Yli 40 vuotta kultaa kaivanut Mika Telilä löysi tiistaina Lemmenjoelta valtavan hipun kultaa. Juhlia hän ei silti ehdi, sillä kansallispuiston alueella sijaitsevalla kaivoksen aikaraja on tulossa vastaan.
Lapissa Lemmenjoella sijaitsevalla kultakaivoksella tehdään töitä taukoamatta. Tiistaina 225 gramman kultahipun löytänyt kullankaivaja Mika Telilä on palannut takaisin aamukuudelta kaivokselle.
– Normaalisti me olisimme juhlineet eilen, tänään ja koko viikon ja sen jälkeen pää olisi ollut kipeänä. Nyt aikaa ei ole, sillä meidän on painettava hommia siihen asti, kunnes tämä savotta loppuu, Telilä kertoo.
Kullankaivajan mielessä kolkuttaa takaraja: 1. heinäkuuta 2020. Tuolloin lakimuutos astuu voimaan ja kullan koneellinen kaivuu lopetetaan kansallispuiston alueella. Telilä ei ole iloinen päätöksestä, koska miehen mukaan se vie häneltä ammatin.
– Minusta tämä on syrjintää. Ei ketään saa syrjiä siitä, että on valinnut kaivinkoneen lapion sijaan.
Suvun perinne päättyy
Paikka, jossa Telilä kaivaa nyt kultaa, on Sirkka ja Kari Merenluodon kultakaivos. Rikkaasta kaivoksesta on otettava kaikki irti ennen lakimuutosta.
– Maassa on valtavasti kultaa, mutta emme ehdi ottaa siitä talteen kuin osan kahden kesän aikana. Lapissa roudatonta aikaa on neljä kuukautta vuodessa, se aika on käytettävä niin hyvin kuin pystyy.
Suvun kullankaivuuperinne on kulkenut jo kolmessa polvessa. Isänsä ja äitinsä jalanjäljissä kulkenut Telilä on kaivanut kultaa lapsesta asti, 70-luvulta alkaen. Myös Mika Telilän poika on kaivanut kultaa isänsä seurana.
– Poika joutuu opiskelemaan uuden ammatin. Alkakoon vaikka poliitikoksi, lakimuutoksesta harmistunut Telilä kommentoi.
Isä-Riston opinnäyte pohjanteosta
225 grammaa painava hippu on Suomen kultalöydöstilastoissa kuudeksi suurin. Lemmenjoen löydöksistä se on neljänneksi suurin ja Telilän henkilökohtaisessa ennätystilastossa se on toiseksi suurin. Lemmenjoen kaksi muuta kultahippua ovat Telilän isän ja äidin kaivamia.
– Kultajumala on kohdellut hyvin yhtä perhettä. Vaikka totuuden nimissä on sanottava, että kullankaivuu on kovaa työtä eikä tuurista kiinni. Mitä enemmän maata työstää, sitä todennäköisempää on, että jotain löytyy. Telilä luonnehtii.
Sana suuresta kultahipusta on jo kiertänyt vuorokausi löydön jälkeen. Telilän kaivama kultahippu tullaan aikanaan myymään parhaimmin tarjoavalle ostajalle.
– Olen tällä kaivoksella renkinä, joten tuotot jaetaan puoleksi omistajien kanssa.
Telilän mukaan kullankaivajilla on tapana nimetä löytämänsä kultahiput. Myös Telilän tiistaisella löydöksellä on nimi: Isä-Riston opinnäyte pohjanteosta.
– Riitelimme isän kanssa keväällä siitä, kuinka syvältä kultaa tulisi kaivaa. Isä oli laskenut, että miljoonissa vuosissa laskeutunutta kultaa tulee etsiä syvältä. Tämä kultahippu on isän opinnäyte.