Lapsettomuushoitoja ja työtä voi olla vaikea yhdistää – näin hoidot vaikuttivat Annan töihin

Yhä useampi suomalainen on tahattomasti lapseton ja käy lapsettomuushoidoissa. Aikaa ja energiaa vieviä hoitoja voi olla vaikea sovittaa yhteen työelämän kanssa. Lapsettomuushoidoissa käynyt Anna Lukkarinen ja Simpukka ry:n hallituksen puheenjohtaja Minna Wikström puhuivat aiheesta Huomenta Suomessa maanantaiaamuna.

– On monia työpaikkoja, joissa se, että lapseton tuo esiin tilanteensa, voi johtaa jopa siihen, että suunnitellut työtehtävät siirtyvät toisille ja urakehityskin voi katketa – huolimatta siitä, että mikään lapsettomuushoito ei ole tae siitä, että ihminen on tietyn ajan päästä vanhempainvapaalla, Simpukka ry:n hallituksen puheenjohtaja Minna Wikström huomautti lähetyksessä.

Lapsettomuushoitopaletin aina koeputkihoitoihin asti läpikäynyt Anna Lukkarinen kertoi, että hoidot vaikuttivat vahvasti sekä hänen että hänen miehensä työssäkäyntiin.

– Olimme ennen tosi aikaavievissä, vaativissa ja paljon matkustelua vaativissa töissä. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että olisimme silloin tehneet näitä hoitoja, koska lääkkeiden kuljettaminen kylmälaukuissa ja palavereista lähteminen joka toinen päivä yhtäkkiä johonkin ultraan ja kaikki – se ei olisi toiminut, Anna sanoo.

– Kun meillä oli hoidot, mieheni yritti kerran käydä työmatkalla. Hän ehti olla siellä puoli päivää, ja sitten meille tuli sellainen puhelu, että hän lensi seuraavalla lennolla Suomeen, Anna kuvailee.

Sairausajan palkka voi jäädä saamatta

Wikström toivoisi työnantajilta lapsettomuushoidoissa käyville vastaavaa joustoa kuin lapsiperheelliset tai esimerkiksi ikääntyviä vanhempiaan hoitavat saavat.

– Ymmärrystä siihen, että lapsen saaminen on tärkeä elämänvaihe jokaiselle; sen tukeminen ja tekeminen inhimilliseksi, kun se tilanne ei välttämättä sen henkilön kohdalla edes tunnu kovin inhimilliseltä, Wikström vetoaa.

Yksi ongelma on, että Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee lapsettomuuden sairaudeksi, mutta Suomen lainsäädäntö ei.

– Tästä johtuen se ei ole mikään automaatio, että lapsettomuushoitoja käydessä saisi esimerkiksi sairausajan palkkaa, Wikström sanoo.

– Palkkaan on oikeutettu, jos on jokin lääketieteellinen diagnoosi niin, että se nähdään sairauden hoidoksi – se on sitten vähän arpapeliä, onko nykylääketiede onnistunut diagnosoimaan sen (lapsettomuuden syyn) vai ei, Anna lisää.

Kuinka moni suomalainen tulee tämän hetken arvion mukaan jäämään lapsettomaksi? Mistä tahaton lapsettomuus johtuu? Entä miltä se tuntuu? Millaiset kommentit Anna on kokenut loukkaavina? Katso koko video ylhäältä.

Lue myös:

    Uusimmat