Eräs lääkäri kertoi pienen kolmivuotiaan potilaansa kiertäneen narun kaulansa ympäri. Lapsen itsetuhoisuuden kohtaaminen on pysäyttävää. Taysissa on jouduttu varaamaan kaikki lastenpsykiatrian kokovuorokausiosaston paikat vakavasta itsetuhoisuudesta kärsivien lasten hoitoon.
Taysin lastenpsykiatrian osastolla hoidetaan alle 13-vuotiaiden lasten vakavia mielenterveyden häiriöitä. Heistä peräti seitsemällä kymmenestä on diagnosoitu vakava itsetuhoisuus. Elämä on vasta alussa, ja kuitenkin jo loppusuoralla. He ovat lapsia ja kärsivät vakavasta itsetuhoisuudesta.
Akuuttihoidon tarpeen valtava kasvu on johtanut siihen, että suunnitellulle hoidolle varatut osastopaikat on jouduttu sulkemaan ja siirtämään akuuttihoitoa tarvitseville.
– Olen ollut alalla 20 vuotta, ja tilanne on järkyttävä. Lapsilla on vakavaa itsetuhoisuutta. Heillä on suunnitelma itsensä tappamisesta tai vahingoittamisesta, ja osastolla on itsemurhaa yrittäneitä lapsia. Se on vakava muutos, apulaisylilääkäri Anne-Mari Borg suree.
Sama ilmiö on nähty kaikkialla maailmassa. Suomi ei ole siis tässä tilanteessa yksin. Nykytilanteesta ei voida siis syyttää pelkästään koronavuosia, vaikka silläkin on ollut oma vaikutuksensa.
– Tilanne on pahentunut jo kymmenen vuotta ja viimeiset viisi vuotta koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Suunniteltuun osastohoitoon jonottavat tarvitsivat myös kiireellisesti hoitoa, lastenpsykiatrian osasto- ja akuuttihoidon apulaisylilääkäri Anne-Mari Borg huokaisee.
Itsetuhoisuus on aina vakavaa, mutta erityisen vakavaa siitä tekee lasten nuori ikä. Toki se pitää muistaa, että vasta kouluikäinen ymmärtää kuoleman samaan tapaan kuin aikuiset. Nuorempi lapsi voi sanoa haluavansa kuolla riidan yhteydessä, mutta hän ei välttämättä ymmärrä sen todellista merkitystä.
– Osastolla hoidossa olleet lapset ovat joko yrittäneet itsemurhaa tai suunnitelleet sitä joko lääkkeillä, hirttäytymällä, juoksemalla järveen tai hyppäämällä jostain korkealta, Borg kertoo.
Osastolle tulevien lasten toimintakyky romahtanut
Taysin lastenpsykiatrisella nähdään vuoren huippu, eli vaikeimmat tapaukset. Osastolle päätyvät lapset ovat todella huonossa kunnossa. Borg sanoo, että lasten toimintakyvyn romahtamisessa näkyy koronan tuoma lisävaikutus.
– Toivon, että hoitoon hakeuduttaisiin ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Täällä osastolla me pystymme toki lapsia auttamaan, ja saamaan usein hyvän hoitovasteen. Mutta tilanteiden ei tarvitsisi mennä näin pitkälle, Borg kertoo.
Mitä on tapahtunut, että osastoille päätyy näin järkyttävässä kunnossa olevia lapsia? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti lokakuussa 2019 kyselyn, joka kertoo karua kieltään terveydenhuollosta. Kysely koski yli 20-vuotiaita, mutta se pätee myös lapsiin. Tulokset kertoivat, että peräti 56 prosenttia itsemurha-ajatuksia hautoneista ei hakenut koskaan apua. He eivät luottaneet terveydenhuoltoon johtuen aiemmista kokemuksistaan.
– Tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja, joista voidaan hakea apua nopeasti. Me emme tätä täällä erikoissairaanhoidossa pysty yksin ratkaisemaan, Borg toteaa.
Itsetuhoisuuden lisääntymisen taustat moninaiset
Mistä lasten itsetuhoisuuden raju kasvu johtuu? Sitä on tutkittu ja tutkitaan edelleen. Yhtä selkeää syytä tai selitystä ei ole. Se tiedetään, että se liittyy hyvin- ja pahoinvoinnin kahtiajakautumiseen yhteiskunnassa. Suurin osa lapsista voi hyvin, mutta huonosti voivat, ovat todella huonossa kunnossa.
– Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt, ja osa perheistä on todella tiukilla monin tavoin. Koulujärjestelmän muutoksilla on oma osuutensa. Kaikki lapset eivät selviä isoista kouluryhmistä. He tarvitsisivat lisää aikuisen tukea opiskelussa. Nyt heidän pitää yrittää selviytyä vajavaisilla taidoillaan, ja se luo heille liian suuria paineita, Borg toteaa.
Taysin lastenpsykiatrian akuuttiosaston potilaista vuosina 2017-2018 tehty tutkimus osoitti, että vain kolmasosa asui molempien vanhempien kanssa. Siinä myös todettiin, että lääkehoidon ja erityisesti psykoosilääkkeiden käyttö on lastenpsykiatristen häiriöiden hoidossa lisääntynyt sekä Suomessa että maailmalla. Tutkimuksella haluttiin saada tietoa myös hoitovasteesta.
– Meillä on hyvät hoitovasteet, ja näemme usein jo osastolla hienoa edistymistä toimintakyvyssä ja itsetuhoisten ajatusten lievittymistä. Teemme tiivistä yhteistyötä lastensuojelun kanssa, että perheet saavat kotiin arkeen tukea. Sen pitää olla lapselle turvallista ja oikearytmistä, Borg kertoo.
Grooming näkyy lapsipotilaiden oirehtimisessa
Varhaisteinien elämä on koventunut useista eri syistä. Somemaailma kaikkine virikkeineen on taustalla moniin ongelmiin. Lapset voivat nähdä siellä raakaa väkivaltaa, kiusaamista, seksiä ja muita asioita, joita eivät vielä kunnolla ymmärrä.
– Somessa lapset ovat monille vaikutteille alttiita, joista aikuisilla ei ole hajuakaan. Herkät, vasta kehittyvät mielet eivät kestä sitä kaikkea. Osastollemme tulevilla lapsilla näkyy myös grooming-ilmiö. Potilaistamme osaa on häiritty seksuaalisesti somessa. He ovat 10–12-vuotiaita, Borg avaa tilannetta.
Somessa tapahtuva kiusaaminen on yleistynyt ja raaistunut. Se saattaa myös jäädä piiloon, ja lapsi kärsii siitä kertomatta kenellekään. Toki some voi tarjota hyviäkin asioita lapsen elämään.
Akuuttihoidon tarve syrjäyttää jonossa olevat
Lasten vakavan itsetuhoisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös niihin lapsipotilaisiin, jotka tarvitsevat välttämätöntä ja suunniteltua osastohoitoa Taysin lasten psykiatrisella osastolla.
– Suunniteltuun hoitoon tarkoitetut osastopaikat on jouduttu sulkemaan akuuttihoidon lisääntyneen tarpeen vuoksi. Jonossa odottaa hoitoon pääsyä noin 20 lasta, Borg harmittelee.
Ilman hoitoa he tulevat tarvitsemaan todennäköisesti myös akuuttihoitoa lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä on esimerkiksi Taysissa on vaikea järjestää sellaista lisäapua näille lapsille, mitä he kipeästi tarvitsisivat.
– On surullista, että ne lapset, jotka tarvitsevat välttämättömistä syistä osastohoitoa, jäävät sitä ilman. Emme pysty sitä tarjoamaan heille tämän syksyn aikana. Meidän on pakko hoitaa nämä hätätilanteet, Borg harmittelee.
Koska lasten psykiatrisella osastolla hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia, on kohtaava vuorovaikutus ja turvallinen arki hoitajan ja lapsen välillä erittäin tärkeä. On pidettävä huolta esimerkiksi siitä, että lapsi tietää joka päivä, kuka hoitajista häntä tulee hoitamaan. Hoitajalla pitää myös olla riittävästi aikaa lapselle.
– Siksi emme voi ottaa lapsia lisäpaikoille osastolle samoin kuin nuorisopsykiatrisella osastolla voidaan tehdä. Lapset eivät osaa toimia arjessa yhtä omatoimisesti kuin nuoret. Joudumme tarjoamaan lapsille lyhyemmät osastohoidot ja hoitamaan vain hätätilanteet. Pystymme siis antamaan ainoastaan akuuttihoidon, Borg selventää.
Pula tekijöistä pahentaa tilannetta
Erittäin tärkeää työtä tekevät sairaanhoitajat ja lääkärit ovat kovilla, koska tekijöitä on liian vähän. Ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole riittävästi. Eli sama ongelma, joka näkyy läpi terveydenhuollon, on myös psykiatrisella puolella. Sen ei haluta kuitenkaan näkyvän niiden lasten hoidossa, jotka hoitoon pääsevät.
– Hoitajat ovat tärkeitä lapsille. He ovat hoitamiensa lasten kanssa eniten ja vakauttavat heitä. he tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Tämä työ edellyttää omistautumista, ja sitä heillä useimmilla on. Siksi hoitovaste on usein niin hyvä, Borg iloitsee.
Lääkärit ovat vastuussa hoidon kokonaiskuvasta, ja heidän roolinsa on erilainen, mutta myös merkittävä hoidon onnistumisen kannalta. Hyvä hoitovaste edellyttää toimivaa yhteistyötä lapsen kodin ja kaikkien hoitoon osallistuvien kesken.