Lapsiasiavaltuutettu: Pojat joutuvat tyttöjä useammin väkivallan kohteeksi – "Poikien oletetaan sietävän sitä"

Lapsiasiavaltuutettu kertoo MTV Uutisille, että kuritusväkivalta on viime vuosina ollut kasvussa Suomessa ja että pojat joutuvat määrällisesti useammin väkivallan kohteeksi kuin tytöt.

MTV Uutiset kertoi aiemmin kouluterveyskyselyn tuloksista, joista oli nähtävissä kasvua tyttöjä kohtaan tapahtuvassa kotiväkivallassa.

Lue myös: MTV kävi läpi kouluterveyskyselyn tulokset: Jopa joka toinen tyttö kohdannut henkistä väkivaltaa vanhemmiltaan

Vaikka kyselyssä väkivalta tyttöjä kohtaan näyttää lisääntyneen, myös poikauhreja on paljon. Tytöt raportoivat poikia useammin heihin kohdistuvasta väkivallasta, kertoo asiantuntija.

– Useat lähteet osoittavat, että kodeissa on koronan aikana koettu enemmän kireää ilmapiiriä ja myös fyysistä väkivaltaa, mikä on näkynyt poliisien hälytystehtävissä ja turvakodeissa. Tämä on varmasti heijastunut tyttöjen kokemaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Asia on herättänyt huolta kuitenkin jo ennen koronaa, sillä tytöt raportoivat poikia useammin heihin kohdistuvasta väkivallasta.

– Todennäköisesti tyttöjen on helpompi puhua kaltoinkohtelusta ja he myös kokevat kodin ilmapiirin poikia kielteisemmin. Mielenterveyden ongelmat, kuten masennus ja ahdistus, ovat tilastollisesti yleisempiä tytöillä, eli kielteisten kokemusten kehä tiivistyy helposti, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.  

"Pojat ovat väkivallan uhreja useammin kuin tytöt niin pienenä kuin teini-iässä"

Kehitys ei koske pelkästään tyttöjä.

– Tilastokeskuksen mukaan sekä tyttö- että poikauhrien lukumäärät ovat kasvaneet. Tyttöjen on usein helpompi kertoa heihin kohdistuneesta väkivallasta, kun taas poikien oletetaan sietävän sitä. Kuitenkin pojat ovat väkivallan uhreja määrällisesti useammin kuin tytöt niin pienenä kuin teini-iässä.  

Pahoinpitelyrikokset 2009-2020, uhrina poika:

Pahoinpitelyrikokset 2009-2020, uhrina tyttö:

Pahoinpitelyrikokset 2009-2020, uhrit yhteensä (pojat ja tytöt):

"Pojat piilottamaan heihin kohdistuvaa väkivaltaa"

Niin mikä oikeastaan poikien tilanne on?

– Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa pojat joutuvat tyttöjä useammin väkivallan kohteeksi. Kouluterveyskyselyssä he kuitenkin raportoivat tästä tyttöjä harvemmin. Pojat todennäköisesti joutuvat sinnittelemään maskuliinisten rooliodotusten paineessa ja piilottamaan heihin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämä on todella huolestuttava ilmiö.

Miksi pojat eivät korostu kouluterveyskyselyssä tyttöjen tavoin?

– Pojilla saattaa olla käsitys, että väkivallasta puhuminen tai sen kokeminen häiritseväksi on epämiehekästä ja heikkoa. Miesten maailmassa avun pyytäminen voidaan leimata heikkoudeksi.

Kuinka vakava tilanne on?

– Lapsiin kohdistuva väkivalta on aina vakavaa ja täysin tuomittavaa. Suomella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sopimusvaltiona velvollisuus estää lapsiin kohdistuva väkivalta ja puuttua siihen välittömästi.

Kouluterveyskyselyn tulokset ovat karuja. Onko Suomen väkivaltatyössä epäonnistuttu?

– Luvut kertovat siitä, että piilossa ollut ilmiö tulee näkyväksi. Se on myönteistä. On hyvä, että lapset ja nuoret uskaltavat kertoa väkivallasta ja hakea apua. Meidän on kuitenkin tehtävä paljon työtä, jotta asenteet väkivaltaa kohtaan muuttuvat ehdottoman kielteisiksi ja lapsiin kohdistuva kurittaminen ja alistaminen tuomitaan yhteisesti.

"Kuritusväkivallan käyttö on lisääntynyt viime vuosina"

Pekkarinen kertoo, että väkivalta on erityisen haitallista myös siksi, että väkivaltaa kokeneet lapset turvautuvat siihen muita herkemmin myös itse. Siis myös tullessaan itse vanhemmiksi. 

– Tutkimuksissa on todettu, että peräti kuusi prosenttia suomalaisäideistä on kohdistanut lapseensa vakavaa väkivaltaa kuluneen 12 kuukauden aikana. Kuritusväkivallan käyttö on myös lisääntynyt viime vuosina. Tuoreimmassa Lastensuojelun Keskusliiton selvityksessä 44 prosenttia vastaajista oli käyttänyt itse jotain kuritusväkivallan muotoa. Erityisesti kovakouraisen kiinni tarttuminen tai retuuttaminen olivat selvityksen perusteella lisääntynyt viime vuosina, ja jopa 32 prosenttia vastaajista vastasi tehneensä sitä usein tai joskus.

Suomi on väkivaltainen maa 

Onko väkivalta syvässä meidän kulttuurissamme?

– Suomi on väkivaltainen maa ja myös ankarat kasvatusasenteet ovat yleisiä – väkivaltaa myös ihannoidaan. Tämä aiheuttaa haittaa kaikille: miehille ja naisille, tytöille ja pojille sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Väkivallan kulttuurista tulee pyrkiä eroon kaikin keinoin, jotta kukaan ei joutuisi väkivallan uhriksi.

Mitä tilanteen kääntämiseksi pitäisi tehdä?

– Suomessa tulisi vahvistaa väkivallan vastaista työtä niin kodeissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa kuin työpaikoilla. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tulee antaa tunnetaitokasvatusta ja empatiataitoja tulee tukea. Väkivallan ihannointi tulee lopettaa ja ymmärtää, että myös väkivalta viihteenä edesauttaa väkivaltaisen kulttuurin hyväksymistä. Väkivalta tulee aina käsitellä rikoksena ja sekä uhreille että tekijöille tarjota tukea väkivallan loppumiseksi.