MTV kävi läpi kouluterveyskyselyn tulokset: Jopa joka toinen tyttö kohdannut henkistä väkivaltaa vanhemmiltaan

Esimerkiksi Pohjanmaalla joka toinen yläastetyttö kertoo kokeneensa henkistä väkivaltaa viimeisen vuoden sisään vanhemmiltaan. THL:n mukaan tilanne on vakava ja kertoo siitä, että korona-aika on kiristänyt jännitteitä perheiden sisällä entisestään.

Henkisen väkivallan osalta kasvua on joka puolella Suomea ja koskee eritoten tyttöjä. Tässä koko maan tilanne sitten edellisen kyselyn.

Pohjanmaalla on Suomen korkeimmat luvut –alueella joka toinen teinityttö kertoo kohdanneensa huoltajaltaan henkistä väkivaltaa vuoden sisällä.

– Koronapandemialla ja sen lisäämillä vanhempien stressillä, mielenterveysongelmilla, kenties päihdeongelmien lisääntymisellä ja niiden kasaantumisella tiettyihin perheisiin, voi olla vaikutusta siihen, että vanhempien voimavarat kasvattaa lapsiaan kannustavalla ja positiivisella tavalla ovat olleet koetuksella, toteaa Martta October, kehittämispäällikkö, THL.

"Chat-palveluissa avun hakijoiden määrä moninkertaistunut"

Järjestökentällä tiedetään, että monissa perheissä tilanne on tukala. 

– Kotihälytysten määrät ovat korona-aikana kasvaneet ja me tiedetään, että meillä esimerkiksi väkivaltatyön avopalveluissa ja juuri näissä chat-palveluissa avunhakijoiden määrä on moninkertaistunut, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Tuulia Kovanen.  

Fyysisen väkivallan osalta kasvu on pienempää, mutta esimerkiksi Kymenlaaksossa kasvua viime kyselystä on neljänneksen verran. Kasvua luvuissa on 16 hyvinvointialueella. Huolestuttavin tilanne on Keski-Pohjanmaalla, jossa liki joka viides teinityttö kertoo kohdanneensa huoltajansa fyysistä väkivaltaa vuoden sisällä. Esimerkiksi Kokkolassa teinityttöjä koskeva prosentti oli 2019 14,4 ja viime vuonna 20,8. Väkivalta synnyttää nuorissa oirehdintaa.

– Valitettavan usein, liian usein nuoret kertoo myös siitä, että miten he oirehtivat, miten heillä on itsetuhoisia ajatuksia. Miten he viiltelevät, Kovanen toteaa.  

THL:ssa tilannetta kuvataan vakavaksi. Mutta miksi kasvu kohdistuu kyselyn mukaan tyttöihin?

– Joistakin tutkimuksista tiedämme, että tytöt saattavat olla tietyssä kasvuvaiheessa poikia verbaalisempia ja ehkä sanoittaa tunteitaan enemmän ja myös toisaalta tunnistaa henkistä väkivaltaa poikia paremmin sekä myös haastaa vanhempia poikia enemmän. Sekin saattaa kääntää poikia kohdistuvaa väkivaltaa vähemmäksi, jos vanhemmat pelkäävät murrosikäistä poikaa enemmän kuin murrosikäistä tyttöä, October arvioi. 

Nousua on nähtävillä myös siinä, minkä verran tyttöjen perheissä kohdataan väkivaltaa muiden perheenjäsenten osalta. Suurimpia lukuja löytyy esimerkiksi Kokkolasta, jossa luku on noussut noin 14 prosentista 21:een kahden vuoden aikana sekä Toholammella, jossa luku on miltei 38%. Alla kyselyn tuloksia eri puolilta Suomea:

Uutisaamussa aiheesta keskustelivat lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sekä Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen: