Virtasten perhe osti omakotitalon Vantaalta syksyllä 2014. Vaikka asunto olikin remontin tarpeessa, se vaikutti päällisin puolin juuri sen kuntoiselta, mitä 80-luvulla rakennetulta talolta saattaa odottaa.
Perhe teki taloon sisätilaremontin ja kantoi tavaransa sisään alkuvuodesta 2015.
Kevät kului mukavasti uuteen kotiin tutustuessa, vaikka Virtaset sairastelivatkin kevään mittaan paljon. Perheen isä Mika kertoo, että nuhat ja tukkoisuus kuitattiin kuitenkin tavallisen kausi-influenssan oireina.
Asunnon remontti jatkui ovien ja ikkunan vaihdolla toukokuussa 2015. Mika seurasi työmiesten puuhia sivusta. Kun ikkunoita nosteltiin paikoiltaan, hän huomasi seinien rakenteissa jotain erikoista.
– En ole mikään rakennusalan asiantuntija, mutta olin joskus kuullut, että kun on tiiliverhoilu, niin siellä tiiliverhoilun alalaidassa on rakoja. Ilman pitäisi päästä kulkemaan sieltä, Mika muistelee ihmetystään.
Vielä tuossa vaiheessa hän ei osannut aavistaa, että seinät oli rakennettu määräysten vastaisesti, ja että talosta myöhemmin paljastuneet rakennusvirheet olivat johtaneet laajoihin homevaurioihin.
Ikkunoita vaihdettaessa niiden reunoilta paljastui ikäviä yllätyksiä.
Sairastelu jatkui koko kevään ja kesän. Perheen kolme lasta olivat jatkuvasti nuhaisia ja Mika kertoo kärsineensä itse keuhkoputkentulehduksen.
Talon todellinen kunto alkoi valjeta, kun katosta valui vettä läpi litroittain
Elokuussa Mika ja hänen vaimonsa heräsivät aamuyöllä omituiseen lorinaan. Olohuoneen katosta valui vettä ikkunoita pitkin. Mikan sanojen mukaan vettä tuli litratolkulla.
Kattotiivistyksiin erikoistunut yritys kävi paikalla, ja vuodon todettiin aiheutuneen puutteellisesti tiivistetystä savupiipusta.
Vika korjattiin, ja Virtaset ottivat yhteyttä asunnon entiseen omistajaan, joka kertoi, että vastaavia ongelmia oli katon kanssa ollut aiemminkin. Vettä oli kerran tullut olohuoneeseen sen jälkeen, kun tiilikattoa oli pesty painepesurilla.
– Seuraavana syksynä sain pitää ämpäriä pari päivää olohuoneessa, entinen omistaja kertoi Mikalle lähettämässään sähköpostiviestissä.
Omistaja ei ollut maininnut asiasta asuntokauppojen yhteydessä, sillä ennen kauppoja toteutetussa kuntotarkastuksessa oli suositeltu, että kattorakenteet uusittaisiin.
Kuntotarkastus oli ostettu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritykseltä. Asunnon entinen omistaja oli ottanut kauppojen yhteydessä saman yrityksen markkinoiman piilovirhevakuutuksen, jonka oli tarkoitus korvata myynnin jälkeen asunnossa ilmenneet viat.
Vakuutuksenantajana oli ruotsalainen yritys, jonka vakuutusasiamiehenä suomalainen firma toimi.
Virtaset päättivät vedota tähän asiantuntijayritykseen, jotta katon korjaamisesta koituvat kulut saataisiin katettua.
– Piilovirhevakuutuksen puolesta vastattiin, että koska ongelma oli myönnetty olleen olemassa jo aikoja sitten, vakuutus ei päde. Se oli minun mielestä siinä kohtaa vielä ihan ymmärrettävää. Vettä ei ole onneksi tullut sisään sen jälkeen, kun hormin tiivisteet uusittiin, Mika kertoo ja koputtaa puuta puhelimen toisessa päässä.
Kuvassa oikealla villojen ja tiiliverhouksen välissä kuuluisi olla rima ja tuuletusrako.
Sairastelulle löytyi selitys
Ymmärrys alkoi kuitenkin rakoilla, kun vesivuodon kanssa samoihin aikoihin perheeseen syntynyt neljäs lapsi alkoi sairastella pian syntymänsä jälkeen, vain noin kuukauden ikäisenä.
Mika alkoi epäillä, että tuuletusrakojen puuttuminen olisi saattanut aiheuttaa homevaurioita talon ulkoseinien villaeristeisiin, jotka olivat olleet tiiliverhouksen ja sisäseinän välissä puristuksissa jo 30 vuotta.
Home tuntui järkevältä selitykseltä koko perheen pitkään jatkuneelle sairastelulle.
– Olen ehkä vähän hysteerinen, mutta valtaosaan alle vuodenikäisten selittämättömistä kuolemista liittyy yleisimmin ylätieinfektio. Nyt meidän alle vuoden ikäinen lapsi on ollut kipeänä koko elämänsä ajan, Mika kertoo.
Virtaset tilasivat rakennusterveysasiantuntija Raimo Lajusen ottamaan näytteitä seinistä. Laboratoriokokeet osoittivat, että eristeenä käytetyssä mineraalivillaeristeessä todella oli homekasvustoa.
Lajunen oli varma, että rakennusvirhe oli johtanut kosteuden kertymiseen seinärakenteisiin ja siihen, että villaeriste oli päässyt homehtumaan.
Virtaset lähestyivät asiantuntijayritystä uudemman kerran. He luottivat siihen, että eristeiden uusimisesta koituvat kulut kuuluisivat piilovirhevakuutuksen piiriin, sillä tällä kertaa ilmenneitä ongelmia ei oltu havaittu yrityksen tekemässä kuntotarkastuksessa, eikä entinen omistaja ollut tietoinen rakenteiden puutteellisuudesta kaupantekohetkellä.
"Eiväthän villat hetkessä homehdu"
Yrityksen vastaus oli tyly. Mika kertoo yrityksen lakimiehen todenneen, että seinät olivat homehtuneet ikkunoiden vaihdon yhteydessä. Selitys oli Mikasta erikoinen, sillä ikkunat oli vaihdettu ammattimiesten toimesta aurinkoisena päivänä toukokuussa.
– En millään usko, että villat olisivat homehtuneet niiden muutaman tunnin sisällä, kun ikkunat on otettu irti ja uudet laitettu paikoilleen. Eiväthän ne nyt hetkessä homehdu keskeltä seinää.
Yritys vaati lisänäytteitä seinien homekasvustoista. Näytteet toimitettiin ja myös yrityksen kuntotutkija saapui asunnolle suorittamaan merkkiainekokeen, jolla arvioitiin, voivatko seinien mikrobikasvustojen itiöt levitä talon sisäilmaan.
Tutkimuksesta tehdyssä selosteessa kerrotaan, että ”merkkiainekaasukokeessa havaittiin ulkoseinien eristetiloista huonetiloihin kohdistuvia ilmavirtauksia” ja että ”virtaukset olivat selkeitä”. Merkkiainekaasun tunnistin oli havainnut kaasun selvästi kaikissa tarkastetuissa paikoissa normaalilla herkkyydellä.
Seinien läpi kulkevat ilmavirtaukset siis kuljettivat myrkyllisiä homeitiöitä sisäilmaan jopa yrityksen omien tutkimusten mukaan.
Tutkimustulokset eivät kuitenkaan saaneet yritystä muuttamaan kantaansa.
Asiantuntija on varma laajoista homevaurioista
Yritys ei suostunut korvaamaan eristeiden vaihdosta ja tiiliverhouksen uusimisesta koituvia kustannuksia, sillä yrityksen mukaan ulkoseinien lämmöneristeet eivät olleet vaurioituneet kokonaisuudessaan.
Vakuutuspäätös perustuu yksittäisen seinästä otetun näytteen laboratoriotuloksiin. Yhden rakennuksen sivustalta otetun näytteen mikrobipitoisuudet eivät ylittäneet laimennossarjanäytteiden tulostulkinnan ohjearvoja.
– Mahdollinen korjaustarve on siksi määritettävä erikseen kunkin tutkitun kohdan osalta, vakuutuspäätöksessä todetaan.
Raimo Lajusen mukaan näytteitä otettiin kaiken kaikkiaan kahdeksan ja niissä kaikista löydettiin mikrobikasvustoja. Hänen mukaansa näytteiden perusteella voi perustellusti sanoa, että eristeet ovat kauttaaltaan homeessa.
– Se on aivan riittävä määrä pientalolle. Ei näytteitä voi ottaa joka kymmenen sentin välein. Sehän maksaisi yhteensä enemmän kuin koko ulkoverhous.
Yritys vetosi kielteisessä vakuutuspäätöksessään myös siihen, että osa näytteistä oli otettu ikkunoiden alapuolelta. Koska ikkunoiden alapuolisten seinärakenteiden kunnon tarkastamista oli suositeltu kuntotarkastuksen yhteydessä, piilovirhevakuutus ei korvannut niissä havaittuja homevaurioita.
Olohuoneen ikkunan vierestä tehty mikrobilöytö myönnettiin, tosin se määriteltiin ”paikalliseksi”, sillä saman ikkunan alta otetussa näytteessä oli vain ”epäily mikrobikasvusta materiaalissa”.
Yritys myöntyi korvaamaan yhden olohuoneen ikkunan sivuilla olevien eristeiden vaihtamisen pieneltä alueelta. Päätöksestä ei ollut Virtasille paljon iloa, sillä vakuutuksen omavastuuosuus on 3000 euroa.
Perhe on sairastellut pian vuoden putkeen, mutta muuttaminen ei ole toistaiseksi mahdollista, sillä uuteen asuntoon on laitettu kiinni miltei puoli miljoonaa euroa.
– Olemme naimisissa tuon talon kanssa. En pystyisi ikinä elämään itseni kanssa, jos myisin talon kertomatta kenellekään, mikä siinä on vialla. En suostu sitä myymään kenellekään. Talo on joka tapauksessa korjattava, enkä tiedä, mistä löydän rahat siihen, Mika toteaa.
Uuteenkaan taloon ei pysty niin vain muuttamaan, sillä perheellä on nykyisessä asunnossa kiinni lähes puoli miljoonaa euroa.
3000 euron omavastuuosuus hämmästyttää
Rakennusterveysasiantuntija Raimo Lajunen pitää yrityksen vakuutuspäätöstä pöyristyttävänä. Hän kertoo tutkineensa tuhansia kiinteistöjä ja olevansa varma siitä, että ulkoseinien rakennusvirhe on aiheuttanut villaeristeiden homehtumisen koko asunnon laajuudelta.
Lajunen myös hämmästelee yrityksen vakuutuksen 3000 euron omavastuuosuutta, joka jää maksettavaksi jokaisen havaitun vian kohdalta.
– Hämmästelen, että tuommoista saa Suomessa edes tehdä. Jos on yksi ikkuna rikki, niin siitä jää itselle maksettavaksi 3000 euroa ja seuraavasta saman verran.
Yrityksen vakuutuskonsultti kertoo, että tapaukset, joissa asunnossa olisi havaittu useampi kuin yksi tai kaksi piilovirhettä, ovat olleet harvinaisia.
– Tilastollisesti se, että tällaisia piilovirheitä olisi ollut enemmän kuin yksi tai kaksi kiinteistöä kohden, oli melko harvinaista. Muutamassa paikassa on löydetty kaksi erillistä piilovirhettä. Se on toki teoreettisesti mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä.
"Palaute ei kaikilta osin ole hirveän positiivista"
Yritys ei enää markkinoi ruotsalaisfirman piilovirhevakuutuksia, jollainen myös Virtasten ostamaan asuntoon on otettu entisen omistajan toimesta.
Ruotsalaisfirma ilmoitti vuoden 2015 keväällä, että se ei tahdo enää jatkaa piilovirhevakuutusten myymistä Suomessa.
Yritys tarjoaa tällä hetkellä vastaavaa, mutta eri nimistä piilovirhevakuutusta, jonka vakuutuksenantaja on britannialainen vakuutusyhtiö.
Piilovirhevakuutus ei ole korvannut perheelle käytännössä mitään, sillä omavastuuosuus on suuri.
Vakuutuskonsultin mukaan uusien vakuutusten ehdot on laadittu puhtaalta pöydältä, sillä edellisiin vakuutuksiin liittyi joitain ongelmia.
– Jos vanhasta piilovirhevakuutuksesta hakee tietoa internetistä ja lukee ihmisten blogeja, se palaute ei kaikilta osin ole hirveän positiivista.
– Ongelmana olivat etenkin ikäpoistot. Ostaja ei ollut tyytyväinen siihen, että hänelle aiheutuneista piilovirheiden laskuista vähennetään esimerkiksi 40 prosenttia ikäpoiston perusteella. Tapaukset jatkuivat lähestulkoon aina vahingonkorvausoikeudenkäyntinä myyjää vastaan.
Virtasten kohdalla ongelmia eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet ikäpoistot, vaan se, että homevaurion laajuuden todistaminen yritykselle on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Isä Mikan mukaan yrityksestä ei ole kerrottu, kuinka paljon mikrobinäytteitä tulisi toimittaa, jotta homevaurioita ei nähtäisi pelkästään paikallisina.
Yrityksen vakuutusosaston päällikkö kertoo, että ei tunnista Virtasten tapausta suoraan, mutta toteaa, että perheellä on oikeus ottaa yritykseen yhteyttä vaurioiden laajuuden arvioimiseksi uudelleen.
– Tarvittaessa suosittelisin, että he olisivat yhteydessä tänne päin. Asiaa voidaan selvittää, jos vaurion laajuuden osalta on epäselvyyttä. Heillä on toki oikeus ja mahdollisuus ottaa yhteyttä asian käsittelemiseksi uudelleen, lisänäytön toimittamiseksi tai sen selvittämiseksi, että mistä niitä lisänäytteitä voitaisiin ottaa.
– Ainahan se vaurion laajuus tulee jollain tavalla pyrkiä selvittämään. Jos jossain kohtaa rakennusta on vaurio, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että koko rakennuksessa on vaurio.
Virtasten perhe ei esiinny jutussa omalla nimellään.