Maahanmuuttajaperheen lapsi hoitaa viranomaisasiat kielitaidottomien vanhempiensa puolesta, ja mielenterveyshaasteista kärsivän vanhemman lapsi kantaa vastuuta kodin ilmapiiristä. Nämä ovat esimerkkejä tilanteista, joissa lapsi tai nuori ottaa kantaakseen liikaa vastuuta perheen sisällä. Sen vaikutukset voivat olla kauaskantoiset.
Lapsi tai nuori saattaa kantaa kotioloissa ikäänsä nähden suurta vastuuta erilaisten kuormittavien perhetilanteiden takia. Tällaista vastuunkantoa ei aina tunnisteta, arvioidaan Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (MLL). Kuormittavien perhetilanteiden taustalla voi olla esimerkiksi vanhemman fyysinen tai psyykkinen sairaus tai päihderiippuvuus.
Jos perheellä on laajat sosiaaliset verkostot – kuten läheisiä, jotka tuntevat perheen tilanteen ja osaavat tarvittaessa olla tukena ja apuna – kuormittavassa perhetilanteessa elävät lapset tulevat helpommin nähdyiksi ja saavat levähdyksiä ikätasoiseen elämään, kertoo MLL:n auttavien puhelinten ja digitaalisten palveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.
– Vahvan tuen avulla kuormittava perhetilanne voi jopa vahvistaa lapsen omaa toimijuutta eli tietoisuutta ja luottamusta siihen, että hän selviää vastoinkäymisistä.
Jos perheellä ei kuitenkaan ole omia sosiaalisia verkostoja, avuntarpeen tunnistaminen jää usein ulkopuolisten varaan.
Pajamäen mukaan lasten avuntarve saatetaan tunnistaa paremmin tilanteissa, joissa vanhemman fyysinen toimintakyky heikkenee. Aikuisten psyykkistä toimintakykyä laskevat sairaudet ja elämäntilanteet voivat jäädä herkemmin tunnistamatta, sillä ne eivät välttämättä näy ulospäin.
– Tarvitsisimme tietynlaista yhteisvastuullisuutta – kykyä ja rohkeutta huomata lapsissa ja nuorissa huolta tai ikään kuulumattomia vastuita, Pajamäki sanoo.
Pajamäki huomauttaa, että suomalaisen yhteiskunnan tukijärjestelmät ovat hyvin yksilökeskeisiä, eli hoito kohdistuu usein vain yhteen ihmiseen, vaikka esimerkiksi sairastuminen vaikuttaa yleensä koko lähipiiriin.
Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntijan Kirsi Hokkilan mukaan suomalaiselle kulttuurille on edelleen ominaista olla puuttumatta muiden asioihin, mikä voi herättää nuorissa voimakastakin katkeruutta: miksi kukaan ei auttanut, vaikka kaikki kuitenkin näkivät?
– Kun ilmiötä ei tunnisteta sosiaali- ja terveyspalveluissa, sille ei varata myöskään resursseja, Hokkila sanoo.
Vuonna 2023 vanhemmat olivat erityisen kovilla
Lasten tarpeita ja kehitysvaiheita tunnistetaan ja yritetään ymmärtää entistä paremmin. Samaan aikaan kuitenkin myös vanhemmuuteen vaikuttavat haasteet ovat lisääntyneet. Vanhemmalla voi siis olla halu toimia lapsensa parhaaksi, mutta vanhempi ei pysty toimimaan näin esimerkiksi oman elämäntilanteensa tai käsittelemättömien kokemuksiensa takia, MLL:n Pajamäki kertoo.
– MLL:n vanhemmuuden tuen palvelujen perusteella vuonna 2023 vanhemmat olivat erityisen kovilla. On mahdollista, että koronapandemian vaikutukset – eristyksissä eläminen, yksinäisyys ja parisuhdepulmat – näkyvät nyt viiveellä. Myös taloushuolet kuormittavat monia perheitä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:27
Katso myös: Jäihin pudonnut lapsi pelastui poliisin ripeän toiminnan ansiosta Arkansasissa Yhdysvalloissa.
Taloushuolet kuuluvat tällä hetkellä myös MLL:n nuorten palveluissa: moni nuori kuvailee, että omassa perheessä vallitsee ahdistunut, stressaantunut tai huolestunut tunnelma, joka vaikuttaa koko perheen psyykkiseen hyvinvointiin.
Entistä useampi lapsi ja nuori on myös huolissaan oman vanhempansa jaksamisesta ja on yrittänyt saada vanhempaansa hakemaan itselleen apua.
Moni lapsi ottaa vastuun perheen ilmapiiristä
Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan 6,7 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista nuorista kertoi auttavansa tai hoitavansa päivittäin tai viikoittain perheenjäsentään tai muuta läheistään, jolla on esimerkiksi jokin vakava sairaus tai vamma, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton Hokkila.
Hokkilan mukaan on todennäköistä, että kaikki nuoret eivät tunnista itseään tästä kysymyksestä, vaikka he kantaisivat perheessään niin sanotusti vanhemman vastuuta.
– Esimerkiksi nuoret, joiden vanhemmilla on päihderiippuvuus tai mielenterveysongelma, saattavat jäädä katveeseen – kuten myös maahanmuuttajanuoret, jotka joutuvat ottamaan vastuuta viranomaisten kanssa toimimisesta kielitaidottomien vanhempiensa puolesta.
Hokkila kertoo, että kuormittavassa perhetilanteessa elävät lapset jakaantuvat herkästi kahteen leiriin: osa lapsista alkaa oireilla ulospäin esimerkiksi käyttäytymishäiriöillä, kun taas osa alkaa oireilla sisäänpäin ja ryhtyy kantamaan vastuuta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:13
Katso myös: 16-vuotias CP-oireyhtymää sairastava Ivan on yksi Ukrainan sodan keskellä elävistä lapsista.
Vastuuta ottavat lapset saattavat huolehtia konkreettisista tehtävistä, kuten kotitöistä, kaupassakäynnistä ja ruokailuista. Moni ottaa vastuun myös perheen emotionaalisesta ilmapiiristä olemalla mahdollisimman kiltti ja huomaamaton, piilottamalla omia tunteitaan ja tarpeitaan ja huolehtimalla muiden tunteista.
– Varhaisen vastuunkannon seuraukset voivat olla hyvin laajoja. Lapsi tai nuori ei välttämättä pääse esimerkiksi kouluun, koska joutuu huolehtimaan sairaista pikkusisaruksistaan – tai pahimmassa tapauksessa ei voi lähteä kouluun, kun ei uskalla jättää mielenterveysongelmista kärsivää vanhempaa yksin kotiin.
Hokkilan mukaan ikäänsä nähden suurta vastuuta kantavat lapset ja nuoret kokevat usein erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia suhteessa ikätovereihinsa.
Pajamäki muistuttaa, että varhaisen vastuunkantamisen vaikutuksia voidaan korjata ja hoitaa jälkikäteen, kunhan lapsi saa riittävästi tukea eikä vastuunkantotilanne jää kovin pitkäkestoiseksi.