Poliisi varoitti huolestuttavasta ilmiöstä - lasten ja nuorten väkivaltavideot leviävät sosiaalisessa mediassa.
Lasten ja nuorten tekemät pahoinpitelyvideot ovat nousemassa trendi-ilmiöksi sosiaalisessa mediassa. Viime viikkoina on jälleen uutisoitu useasta tämän tyyppisestä väkivallanteosta.
Maaliskuun alussa poliisi varoitti Turun seudulla levinneestä someilmiöstä. Siinä nuoret ovat kuvanneet sekä levittäneet sosiaalisessa mediassa väkivaltavideoita, intiimikuvia ja seksivideoita. Nuorimmat ilmiöön liittyvät ovat 13-vuotiaita.
Maaliskuun lopussa Kanta-Hämeen käräjäoikeus langetti tuomioita pahoinpitelyiden sarjasta, joissa kolme nuorta miestä joutui oikeuden mukaan jopa sadistisen väkivallan uhreiksi. Tekoja kuvattiin sosiaalisen mediaan, ja näitä kuvia sekä videoita käytettiin oikeudessa näyttönä.
Oikeus luonnehti tekoja useamman päivän "päihde- ja sekoilujaksoksi". Tapahtumat ajoittuivat viime vuoden loppiaisen tienoille, kun tuomitut ja uhrit viettivät aikaa eri kaupungeissa. Syytettyinä olivat tekoaikaan 18-vuotias mies ja 15-vuotias tyttö, jotka tuomittiin ehdolliseen vankeuteen.
Suomalaisten lasten ja nuorten kokemuksia väkivaltavideoista kysyttiin viime keväänä lapsiuhritutkimuksessa. Vastausten mukaan liki 13 prosenttia kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista oli ylipäätään kokenut väkivaltaa. Heistä vajaat seitsemän prosenttia kertoi, että sitä oli kuvattu.
Lue myös: Oppilaat kuvasivat, kun yläkouluikäiset pahoinpitelivät poikaa rajusti Tampereella: Koulusta oltu yhteydessä poliisiin
Enemmän fyysisiä vammoja
Lapsiuhritutkimuksen mukaan valtaosa kuvattua väkivaltaa kokeneista oli kaikkein nuorimpia vastaajia eli kuudesluokkalaisia. Sukupuolten välillä ei ollut eroja. Väkivallan tekijä oli useimmiten uhrin kaveri tai tuttu, samoin kuin ei-kuvatuissa teoissa.
Tutkimuksesta selviää, että kuvattua väkivaltaa kokeneista useampi oli saanut jonkin fyysisen vamman kuin ei-kuvattua väkivaltaa kokeneista.
Kuvatut pahoinpitelyt tapahtuivat useimmiten koulussa, koulun pihalla tai koulumatkalla, kuten yleensäkin lasten ja nuorten väkivallanteot. Erona kuitenkin on, että pahoinpitelyjä kuvattiin selvästi useammin kadulla tai puistossa ja harvemmin kotona verrattuna ei-kuvattuun väkivaltaan.
Lapsiuhritutkimuksen tekijöihin kuuluva Sari Hautamäki Tampereen yliopistosta kertoo, että väkivallan kuvaamisesta kysyttiin ensimmäistä kertaa, joten sen perusteella ei voi arvioida kuvaamistapausten kehittymistä. Väkivaltaa raportoineita oli myös suhteellisen vähän, joten tuloksista ei voi tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.
Videointi näkyy rikosilmoituksissa
Näyttää kuitenkin siltä, että kuvaaminen on lisääntymässä. Keskusrikospoliisin viime vuonna tekemän selvityksen mukaan sosiaalista mediaa, videointia ja kuvaamista koskevat maininnat ovat yleistyneet alaikäisten väkivaltaa koskevissa rikosilmoituksissa.
Vuosina 2020–2021 mainintoja tehtiin yli 20 prosentissa ilmoituksista, kun vuonna 2017 sama osuus oli 15 prosenttia. Somealustoista esille nousivat muun muassa Whatsapp ja Tiktok. Selvityksessä arvioidaan tilastollisten ja laadullisten havaintojen perusteella, että sosiaalisen median rooli nuorten välisissä konflikteissa ja väkivallassa on lisääntynyt olennaisesti.
Väkivallan kuvaaminen ei koske yksinomaan tekijöitä ja uhreja, vaan myös paljon laajempaa joukkoa, joka saa videoita katsottavakseen.
– Nuoret kuvaavat kaikkea muutakin, sillä puhelimet ovat useimmilla aina mukana. Varsinkin erikoisempia tapauksia kuvataan helposti miettimättä asiaa tarkemmin, Hautamäki huomauttaa.
Vaarallisia trendejä
Aiheesta tarvitaan Hautamäen mukaan lisää tutkimusta. Olisi tärkeää selvittää esimerkiksi sitä, missä määrin kuvamateriaalia jaetaan muille ja millaisilla kanavilla. Eräs tärkeä kysymys on, pahentaako vai hillitseekö kuvaaminen käytettyä väkivaltaa.
Ulkomailta löytyy viime vuosina tehtyjä tutkimuksia aiheesta. Ruotsalaistutkimuksen mukaan väkivallan kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa lisäävät uhrien traumaperäisiä stressioireita. Tiedetään myös, että seksuaaliväkivallan kuvaaminen aiheuttaa uhreille lisää kuormitusta.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa on selvitetty trendi-ilmiöitä, joissa väkivallan kuvaamista pidetään eräänlaisena pelinä tai leikkinä. Tästä esimerkkinä on "happy slapping" eli "iloinen lyöminen".
"The knockout gamessa" eli "pudotuspelissä" yritetään puolestaan saada toinen tajuttomaksi yhdellä iskulla.
Tutkija Marek Palasinski on kysynyt brittinuorilta, miten he selittävät happy slapping -käyttäytymistä. Tuntemattomien läpsimistä saatettiin pitää humoristisena komediana. Eräs perustelu oli, että kuvattaessa väkivaltaa se jää vähäisemmäksi kuin muuten tapahtuisi. Vastaajat nostivat taustatekijäksi myös postmodernin kulttuurin, kuten videopelien väkivaltaisuuden ja halun olla suosittu.
Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu: Keskustelu lasten ja nuorten mielenterveydestä jumittaa käsitteiden tasolla
Hallussapidon kriminalisointi jäi auki
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on esittänyt oikeusministeriölle, että lapsiin kohdistuvaa vakavaa väkivaltaa sisältävän kuvamateriaalin hallussapito tehtäisiin laittomaksi. Ministeriön mukaan aihe edellyttää laajaa tarkastelua, eikä sitä ehditty kunnolla tehdä hallituskauden loppuvaiheessa.
Väkivaltaa sisältävän materiaalin hallussapitoa ei ole kielletty. Kielletty ei myöskään ole väkivaltaa sisältävän materiaalin levittämistä, lukuun ottamatta raakaa väkivaltaa. Videoiden levittäjä voi kuitenkin syyllistyä esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.
Verkossa ja älylaitteilla leviää valtuutetun mukaan yhä enemmän materiaalia, jossa lapseen kohdistetaan väkivaltaa. Laajalle leviävä kuvamateriaali on uhrille erityisen nöyryyttävää.
Aloitteen mukaan alaikäisten ohjaamista rikosjärjestelmään tulee kuitenkin välttää ja löytää muita tapoja puuttua rikoksiin. Liikkeelle kannattaa ensimmäiseksi lähteä väkivallan ennaltaehkäisystä, pohtii lakimies Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret ymmärtäisivät väkivallan vakavuuden ja sen vaikutukset uhriin.
– Väkivaltaisesti oireilevien nuorten ongelmiin pitäisi myös puuttua mahdollisimman nopeasti.