Lasten ja nuorten terapiatakuu kaipaa vielä viilausta – Psykologiliitto pelkää hoidon viivästyvän

Hoitotakuun kumoaminen voi viivästyttää ensimmäisen hoitotapahtuman alkamista, vaikka tavoitteena on nimenomaan nopeus.

Lasten ja nuorten terapiatakuun valmistelu lausuntokierrosta varten oli jo loppumetreillä sosiaali- ja terveysministeriössä (STM), kun hallitus päätti kehysriihessä kumota perusterveydenhuollon kahden viikon hoitotakuun kiireettömään hoitoon pääsemiseksi. Muun muassa Suomen Psykologiliitto pelkää nyt, että leikkaus hoitotakuusta voi vesittää terapiatakuun keskeisen tavoitteen hoidon nopeasta aloittamisesta.

Hallituksen esityksen mukaan terapiatakuun piiriin kuuluva hoito olisi aloitettava 28 päivän kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Psykologiliitossa katsotaan, että viive arviointiin pääsyssä voi olla liian pitkä, jos terapiatakuu sisältää ainoastaan hoidon, mutta ei selkeää määräaikaa hoidon tarpeen arviointiin.

– Siinä voi käydä niin, että oireet ehtivät vakavoitua odotusaikana, eivätkä perusterveydenhuollon lyhyet hoitojaksot enää riitäkään, vaikka olisivat saattaneet alun perin riittää, sanoo ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov Suomen Psykologiliitosta.

Hän uskoo ajatuksena olleen, että kahden viikon hoitotakuun puitteissa olisi tehty arvio, mutta nyt hallitus aikookin palauttaa kiireettömän hoidon hoitotakuun takaisin kolmeen kuukauteen.

Terapiatakuun tavoite on, että lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret saavat mielenterveyden ongelmiin apua varhaisessa vaiheessa, nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

Sote-johtaja kertoo, mihin hoitotakuun höllennys johtaa.

"Muitakin reittejä kuin terveysasema"

STM:n erityisasiantuntija Liisa Jokisen mukaan kehysriihen jälkeen tunnistettiin, että hoitotakuun kumoamisella on myös vaikutuksia lasten ja nuorten terapiatakuuseen.

Jokisen mukaan esitetyssä terapiatakuussa säädetään vain tietyn hoitomenetelmän aloittamisen enimmäisajasta, eikä hoitomenetelmän tarpeen toteaminen aina kytkeydy hoitoprosessin alkuun.

– Sinällään tunnistamme, että se voi viivästyttää sitä ensimmäisen hoitotapahtuman käynnistymistä, mutta se ei kuvaa kokonaisuudessa sitä, missä vaiheessa terapiatakuun piiriin kuuluva hoidon tarve todetaan.

Jokinen huomauttaa, että takuun piiriin pääsee myös muita reittejä kuin oman terveysaseman kautta, esimerkiksi opiskeluhuollolla ja lapsiperheiden sosiaalipalveluilla on tärkeä rooli.

– Niitä koskevassa lainsäädännössä on voimassa olevaa hoitotakuuta tiukemmat säädökset sille, miten nopeasti ensimmäisen tapaamisen pitää järjestyä. Se osaltaan turvaa myös lasten ja nuorten terapiatakuun toteutumista.

Hallituksen esitykseen kerätään nyt lausuntokierroksella palautetta, tulisiko hoitotakuun kumoaminen huomioida lainsäädännössä.

– Sen arviointi tehdään kesällä, eikä siitä ole vielä mitään poliittisia päätöksiä.

Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa ensi vuonna.

"Kentän viestiä ei huomioitu"

Esimerkiksi opiskeluhuollossa vastaanotolle täytyy päästä seitsemässä koulun työpäivässä siitä, kun yhteydenotto tulee. Gergov peräänkuuluttaa selkeää aikamäärettä myös perusterveydenhuollon ja -sosiaalihuollon terapiatakuuseen, jotta tilanne olisi yhdenmukainen kaikille lapsille ja nuorille riippumatta siitä, mitä kautta he palveluun ohjautuvat.

Hänen mukaansa mielenterveystyön ammattilaisten ja järjestöjen viesti tarvelähtöisyydestä ja yhdenvertaisuudesta oli yhdenmukainen, kun terapiatakuuta valmisteltiin ja kenttää kuultiin.

– On aika ikävää, että sitä ei tässä lausunnoilla olevassa esityksessä ole juurikaan huomioitu.

KATSO MYÖS: Näin hyvinvointialueet rikkovat lakia vanhustenhuollossa!

Lue myös:

    Uusimmat