Hallituksen terveysalaa koskevat päätökset ovat vastakkaisia sote-uudistuksen tavoitteille, toteaa Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja MTV Uutisille.
Hallitus päätti kehysriihessä höllentää kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuuta takaisin kolmeen kuukauteen, ja hammashoitoa puoleen vuoteen.
Hoitotakuu tiukkeni vasta viime vuoden syyskuussa kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Hallituksen tavoitteena on nyt hoitotakuun väljentämisen kautta auttaa henkilöstöpulassa kamppailevia hyvinvointialueita.
– Tämä ei ainakaan lisää pitovoimaa terveysalalla ja voi pahentaa osaamisen siirtymistä pois julkisesta palvelusta, Patja sanoo.
Lue myös: Suomessa on pian EU:n toiseksi korkein arvonlisävero – "Meni vähän överiksi"
"Arvovalinta"
Sote-uudistuksen tavoitteita ovat muun muassa nopea ja tasa-arvoinen hoitoon pääsy, avopalveluiden saatavuuden parantaminen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen.
Patjan mukaan nyt näin ei tehdä.
– Tämä on arvovalinta, jossa leikkaukset kohdistuvat julkisen terveydenhuollon avopalveluiden eli siis terveyskeskusten potilaisiin. Samaan aikaan leikkauksia ei kohdisteta lainkaan terveemmän väestön osan terveyspalveluihin, vaan itseasiassa sinne lisätään 500 miljoonaa euroa lisää rahaa, Patja toteaa.
Patja viittaa hallituksen syyskuun budjettiriihessä tekemään päätökseen, jonka mukaan Kela-korvauksia nostetaan vuosina vuosina 2024-2027 yhteensä 500 miljoonalla, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten nostamisella tavoite on purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja.
– Tämä 500 miljoonaa olisi ollut helppo leikata pois, koska sen ei ole arvioitu tuottavan parasta terveyshyötyä muutenkaan tässä tilanteessa.
Lue myös: Oppositio kritisoi leikkauksia: "Hyväosaiset jatkavat erityissuojeluksessa"
"Ei järin tasavertaista?"
Hallitus poisti nyt myös hyvinvointialueiden ostopalveluvelvoitteen. Tähän asti, jos hoitotakuusta ei ole kyetty pysymään, alueilla on ollut velvollisuus purkaa jonoa yksityisen terveydenhuollonavustuksella.
– Kun halutaan vähentää erikoisairaanhoidon painetta, silloin keino on ripeä lääketieteellisen hoidon tarpeen arvio. Eli joko hoidon aloittaminen tai sen toteaminen, ettei hoitotarvetta ole.
– Nyt kansa jakautuu kahtia entistä voimakkaammin: toiselle osalle luvataan, että lääketieteellisen hoidon tarpeen arvioon pääsee heti ja toiselle, että samaan arvioon pääset viimeistään kolmen kuukauden kuluttua. Ei järin tasavertaista, Palja toteaa.
| Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Ammattilaisten eettinen kuorma kasvaa
Patjan mukaan tilanne lisää hyvinvointialueiden ammattilaisten eettistä kuormaa, kun "potilaiden torjunta" -kuorma lisääntyy.
– Ensilinjassa toimimisesta tulee entistä raskaampaa, kun ammattilainen näkee, että nopealla arviolla päästään ratkaisuun, mutta siihen ei ole mahdollisuutta.
– Tämä lisää päivystysten painetta, kun Sote-uudistuksen lupaus oli päinvastainen. Tämä ei ainakaan lisää pitovoimaa terveysalalla ja voi pahentaa osaamisen siirtymistä pois julkisesta palvelusta.
Lue myös: Veronmaksajat lyttää eläkkeiden veronkorotuksen: "Uusi kiristyskyttyrä"
Vaihtoehtoisia säästöjä
Professori muistuttaa, että rakenne ei korjaa palvelunjärjestelmän puuttuvan määrittelyn ja ohjauksen puutteita.
– Käytössä on vain vanhoja keinoja. Ihan toimivia vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla, kuten Kela-korvausten 500 miljoona peruminen (säästö 500 miljoonaa), sääntöjen luominen aluksi vaikka lääkärien työvoimavuokraukseen (säästöarvio noin 200 miljoonaa) ja napakasti hukkatyöhön puuttuminen (vapautuva työresurssi, arvio 1000 lääkäri henkilötyövuotta ja säästyneitä kustannuksia työnantajilta).
– Nämä ovat arvovalintoja ja mikään pakko ei sanele, että terveydenhuollon leikkaukset on pakko tehdä juuri tällä hallituksen nyt päättämällä tavalla.
Toiveena rahoitus ja ohjaus yhteen
Patja toivoo, että terveydenhuollon rahoitusta ja ohjausta yhdistettäisiin.
– Terveydenhuollossa olisi järkevä tavoite uudistaa se kokonaan järjestelmätasolla (hyvinvointialueet, YTHS, työterveyshuolto, yksityinen) yhdistäen rahoitus ja ohjaus yhteen. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen voidaan hyvin tehdä nykyisellä mallilla monikanavaisesti. Nämä pitää erottaa toisistaan.
– Silloin olisi mahdollista kertoa kansalaisille mitä terveydenhuollon palvelulupaus on kaikille suomalaisille, sanoo professori.