Professori: On ilmiselvää, että hoitotakuun leikkaus iskee "köyhään ja kipeään" – ministeri ei asiaa myönnä

Ministeri Kaisa Juuso ei tunnista leikkaavansa pienituloisilta perusterveydenhuollon hoitotakuun muuttuessa kahdesta viikosta takaisin kolmeen kuukauteen. Asia puhututti viime eduskunnan kyselytunnilla. Asiantuntijat kummeksuvat ministerin käsitystä. 

Viime eduskunnan kyselytunnilla puhututti hoitotakuun muutos. Siihen liittyen ministeriltä kysyttiin, "Miksi olette leikkaamassa pienituloisilta ja heikommassa asemassa olevilta?".

Ministeri Juuso (ps.) totesi vastauksessaan, että "En tunnista tätä, että leikkaan pienituloisilta. Se kolmen kuukauden hoitotakuu koskee ihan kaikkia, riippumatta siitä, mikä se tulotaso on."

– On ilmiselvää, että hoitotakuun leikkaus koskee nimenomaan "köyhään ja kipeään", sanoo nyt yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta.

Mäntyselkä huomauttaa, että työssäkäyvillä ja "muilla hyvin pärjäävillä" on työterveyshuolto ja yksityissektorin palvelut.  

– Perusterveydenhuollon hoitotakuun leikkaus ja samanaikainen Kela-korvausviritys näyttäytyvät rahansiirtona ja jonkinlaisena hallituksen yritystukena, kohdistuen erityisesti terveysjäteille, joiden hallussa markkinat ovat, Mäntyselkä sanoo.

– Hoitotakuun leikkaus on maton alta vetäisy hyvinvointialueille ja suora sivallus vasten ennestään nilkuttavan perusterveydenhuollon ja sen apua tarvitsevien potilaiden kasvoille. 

Professori Mäntyselkä kertoo, että monet hyvinvointialueet ovat saaneet nykyisen kahden viikon hoitotakuun jo toimimaan. 

– Nyt siitä ikään kuin rangaistaan. Hoitotakuusta leikattava raha koituu suoraan hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon heikentämiseksi.

Tutkittua tietoa

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiuas alleviivaa, että pienituloiset korostuvat perusterveydenhuollossa, ja siitä on olemassa tutkittua tietoa.

– Meillä on vankkaa tietoa siitä, että julkista perusterveydenhuoltoa käyttävät nimenomaan pienituloiset, kuten työttömät ja eläkeläiset, vammautuneet ja muut työterveyshuollon ulkopuolella olevat, toteaa Kiukas.

– Myös työterveydenhuollon taso on usein heikompi pienipalkkaisissa töissä. Vaikka hoitotakuu toki koskee kaikkia yhtäläisesti, siihen käytännössä turvautuvat useammin juuri pienituloiset, Kiukas jatkaa.

Professori Liisa Häikiön mukaan hoitotakuumuutoksen tosialliset vaikutukset kohdistuvat eri tavoin pienituloisiin ja heikossa asemassa oleviin kuin suurituloisiin ja työterveyshuollon piirissä oleviin. 

– Kun kolmen kuukauden hoitotakuu kohdistuu julkisten terveyspalveluiden kiireettömään hoitoon, kohdistuvat sen vaikutukset myös eniten terveyskeskusasiakkaisiin. He ovat keskimäärin vähävaraisempia ja sairaampia kuin työterveyden tai yksityispalveluiden käyttäjät, sanoo Tampereen yliopistossa sosiaalipolitiikan professorina työskentelevä Häikiö.

Häikiön mukaan tämä myös tulee näkemään erikoissairaanhoitoon pääsyssä, sillä erikoissairaanhoitoon pääsy edellyttää lääkärin lähetettä. 

Patja: Perustuslainvastaista eriarvoisuutta

Terveydenhuollon professori Kristiina Patjan mukaan kyse on perustuslainvastaisesta eriarvoisuudesta.

– Miksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden alennustila ei ole perusturvan vastaista ja miten ikäihmisten pitäminen jonoissa työikäisten kustannuksella ei ole perustuslakiongelma? kysyy Helsingin yliopistossa työskentelevä Patja

– Minusta ei ole yhdenvertaista se, että suurella osalla väestöä – 3,9 miljoonaa ihmistä – on lailla säädetty heikompi terveyspalveluihin pääsy ja erityisesti lääketieteellinen arvio, kolme kuukautta, kuin työssä käyvillä. Eikö tämä ole yhteiskunnalliseen asemaan perustuvaa syrjintää? 

– Laki on näennäisesti yhdenvertainen, mutta sitä sovelletaan vain osaan väestöä. Ovatko siis kansalaiset tässä suhteessa terveydenhuoltoa koskevien lakien ja käytäntöjen suhteen yhdenvertaisia? 

Lausuntopalaute kriittistä

Hoitotakuulain esitysluonnos sai lausuntokierroksella lähes pelkästään kriittistä palautetta. Palautettavaksi esitettäviä hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidettiin kohtuuttoman pitkinä. 

Lausuntopalautteessa tunnistettiin haasteet voimassa olevien hoitotakuuaikojen noudattamisessa, mutta toisaalta siinä tuotiin esiin niiden myötä nähty positiivinen kehitys hoitoon pääsyssä. 

Suurin osa asiaan kantaa ottaneista vastaajista arvioi hoitoonpääsyaikojen pidentyvän esityksen myötä jonkin verran tai merkittävästi. Lisäksi alueellisten erojen arvioitiin kasvavan. 

Lähes kaikki asiaan kantaa ottaneet vastaajat arvioivat, että esityksen tavoitteen vastaisesti esityksellä ei olisi vaikutusta terveydenhuollon henkilöstötilanteeseen tai että se heikentäisi sitä. 

Suurin osa asiaan kantaa ottaneista vastaajista arvioi, että esityksen tavoitteen vastaisesti se ei mahdollistaisi palvelujärjestäjille nykyistä parempaa toiminnan suunnittelua hoidon ja palvelujärjestelmän kokonaisuus huomioiden. 

Lähes kaikki asiaan kantaa ottaneet vastaajat arvioivat hoitotakuun keventämisellä olevan kielteisiä vaikutuksia muihin terveydenhuollon palveluihin, kuten päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon.

Hoitotakuu muuttumassa vuoden vaihteessa

Esityksen mukaan perusterveydenhuollossa 23 vuotta täyttäneiden avosairaanhoidon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaika palautetaan aiempaan kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollossa aiempaan kuuteen kuukauteen 1.1.2025.

Esityksellä tavoitellaan ensi vuodesta alkaen vähintään 97 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä valtion rahoittamassa julkisessa terveydenhuollossa.

Lääkäriliitossa säästöihin ei uskota:

Hoitotakuuheikennyksen pelätään nielevän rahaa säästöjen sijasta: "Ihmiset eivät jonoissa paljoa parane"

Hoitotakuu on käytössä myös erikoissairaanhoidon puolella. Sen tilanteesta voi lukea täältä:

Hoitotakuu? Erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta odottaneiden määrä ei ole koskaan ollut näin suuri – katso alueesi tilanne