Hoitotakuuheikennyksen pelätään nielevän rahaa säästöjen sijasta: "Ihmiset eivät jonoissa paljoa parane"

Hallitus sopi kehysriihessä, että terveysasemilla hoitoon pitää päästä kolmen kuukauden kuluessa nykyisen kahden viikon sijaan.

Hallituksessa arvioidaan, että kehysriihessä tehty hoitotakuumuutos tuo jopa yli 130 miljoonan euron säästöt.

Esimerkiksi Länsi-Uudenmaalla tämä hoitotakuun heikentäminen tarkoittaa rahassa 10 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän. Asiantuntijan mukaan se tarkoittaisi esimerkiksi vajaan 100 lääkärin työpanosta.

Terveysasemien hoitoon pääsyn huonontaminen siirtäisi kustannuksia toisaalle, esimerkiksi päivystyskäynteihin, ja lopputuloksena sote-palveluiden johtaja Markus Paanasen mukaan kokonaiskustannukset kasvaisivat nykyisestä.

– Mikäli nämä säästöt kohdentuisivat hoitotakuun piirissä oleviin palveluihin, tällä olisi hyvin dramaattinen vaikutus meidän palveluihin ja sinänsä hoitoon pääsyn heikentäminen ei varmasti ole kokonaistaloudellisesti järkevää, toteaa Paananen. 

Omalääkärit takaisin terveysasemille

Länsi-Uusimaa yrittää löytää 10 miljoonaa nyt muualta kuin hoitoon pääsystä. Alueella ollaan aloittamassa pilottia, jossa terveysasemille palkataan ammatinharjoittajalääkäreitä – tarkoituksena parantaa nimenomaan hoidon jatkuvuutta ja kiinnittää omalääkärimallia takaisin terveysasemille sekä vähentää tarvetta vuokralääkäreille. 

Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa myöhemmin  olevalla videolla.

Lääkäriliitossa säästöihin ei uskota.

– Hoidontarve ei häviä mihinkään. Ihmiset eivät jonoissa kovin paljoa parane, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila. 

Lääkäriliiton keskeisenä tavoitteena on turvata hoidon jatkuvuus rakentamalla omalääkärimalli joka puolelle Suomeen mahdollisimman nopeasti.

– Me tarvitaan omat lääkärit, jotka ottavat potilaat vastaan ja huolehtivat perusasioista, vaatii Mattila.

Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelin alussa olevalla videolla.

"Johtajuus puuttuu"

Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on ollut parantaa perusterveydenhuoltoa. Jukka Mattila, onko tulevaisuuden visio nyt hukassa?

– Se on hukassa. Tässä kokonaisuudessa jonkun pitäisi saada langat käsiinsä.

Puuttuuko johtajuus?

– Puuttuu. 

Sote-johtaja kertoo, mihin hoitotakuun höllennys johtaa.

"Voi käydä jopa niin, että kustannukset kasvavat"

Pirkanmaalla odotetaan kiinnostuneena Länsi-Uudenmaan pilottia. Pirhassakaan ei uskota, että kehysriihen hoitotakuupäätös säästää.

– Voi käydä jopa niin, että kustannukset kasvavat. Asiakkaiden potilaiden sairaudet komplisoituvat jonotusaikana, niin silloin kustannukset voivat olla vielä korkeammat kuin että päästäisiin hoitamaan varhaisemmassa vaiheessa sairautta ja oireita, arvioi Pirhan sote-palveluiden johtaja Taru Kuosmanen. 

Lue myös: Lääkäriyritykset: Hyvinvointialueille porkkanaa, mikäli hoitotakuu pysyy kahdessa viikossa

Hoitotakuu kiristyy, mutta hyvinvointialueilla riittää vielä töitä