Uutta eläinsuojelulakia on moitittu siitä, että erilaiset poikkeussäännöt vesittävät sen täysin ja että tuotantoeläimiä saa edelleen pitää pitkiä aikoja paikallaan kytkettyinä ja heikoissa oloissa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) huomauttaa, että eläinten hyvinvoinnista ollaan nykyään yhä kiinnostuneempia, mutta lainsäädännössä on edettävä maltilla.
Uudella eläinsuojelulailla on pyritty uudistamaan eläinten suojelua niin, ettei kyse olisi ainoastaan siitä, ettei eläimille saisi tuottaa kipua, vaan pyrittäisiin eläinten hyvinvointiin kokonaisuutena.
Pyrkimys on hyvä, mutta erilaiset poikkeussäännöt vesittävät sen, toteaa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton puheenjohtaja Kati Pulli.
Esimerkiksi Pulli ottaa eläinten liikkumavapauden.
– Periaatteessa kielletään eläinten pitkäaikainen paikailleen kytkeminen, mutta kuitenkin sallitaan se niiden eläinten kohdalla, joita yleisesti pidetään paljon paikallaan kytkettynä, Pulli sanoo.
– Esimerkiksi lypsylehmät saa yhä pitää parsiin paikalleen kytkettynä suurimman osan vuodesta, vaikka niille kertyy liikkumisen tarvetta jo parissa päivässä, ja emakot porsimishäkeissä viiden viikon verran jokaisen porsimisen yhteydessä eli useamman kerran vuodessa.
Lainsäädäntö mahdollistaa Pullin mukaan myös sen, että eläimet saattavat tuntea pitkään janoa.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
"Paremman hyvinvoinnin suuntaan on menty muutenkin jo pitkään"
Lakiesitystä valmistellut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vastaa, että yhä enemmän ollaan siirtymässä ulkolaitumiin ja porsituksiin ilman häkkiä. Lajityypillisen käytöksen takaamisesta ollaan yhä kiinnostuneempia ilman lakiluonnostakin.
– Tuottajapuolella on menty tähän suuntaan jo pitkään. On tehty selvitystyötä siitä, miten voitaisiin tehdä paremmin ja tuottajat ovat erittäin sitoutuneita siihen, että eläimistä pidettäisiin erityisen hyvää huolta.
– Navetat ovat menossa yhä enemmän pihattoihin, joissa eläimet ovat vapaana koko elämänsä ajan. Tiineytyshäkeistä luovutaan porsituspuolella yhä enemmän ja siirrytään vapaaseen porsimiseen, Leppä luettelee.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Leppä muistuttaa, että eläinten hyvinvoinnin takaaminen edellyttää maatalousyrittäjiltä uusia investointeja. Asiassa on edettävä maltilla.
– Jos ryhdymme toimenpiteisiin, jotka vievät tuotantoa meiltä pois, se tietää, että tulee vuotoa eläinten hyvinvoinnissa. Emme pysty kontrolloimaan tätä. Kyllähän Ruotsissa notkahdus oli aika suuri, kun uudet hyvinvointisäädökset tulivat.
Pulli huomauttaa, että Ruotsi on jo toipunut notkahduksesta ja että yleensä hyvinvoiva eläin tuottaa paremmin.
– Monesti MTK viittaa Ruotsiin varoittavana esimerkkinä, että siellä on korkeammat hyvinvointisäädökset ja että omavaraisuus on kärsinyt siitä ja tulee tuontilihaa. Mutta kun asiaa kysytään ruotsalaisilta tuottajilta, he ovat hyvin tyytyväisiä.
– Koska hyvinvointi on heillä hyvällä tasolla, tuotantosiat ovat esimerkiksi painavampia kuin missään muualla ja tuottajat saavat 20 prosenttia kovemman katteen tuotteestaan. Siellä on vientiä ja omavaraisuusaste on ihan hyvä.
Katso keskustelu kokonaisuudessaan videolta jutun yläosasta!