Kokeile kirjoittaa sosiaaliseen mediaan jotain turkistuotannosta. Olet sitten sitä puolesta tai sitä vastaan, voit olla varma että luvassa on myrsky. Vuosikymmeniä jatkunut sota tarhakettujen kohtalosta ei nimittäin ole laantumassa pitkään aikaan.
Turkistuottajien ja eläintensuojelijoiden välinen taisto leimahti kunnolla julkisuuteen 1990-luvulla, kun niin sanotut kettutytöt päästivät satoja kettuja vapauteen Pohjanmaan turkistarhoilla.
Lue myös: "Kettutyttö" Mia ei kadu turkistarhaiskuja – "En olisi voinut toimia toisin"
12.1.1996 Kettutyttöjen iskut saavat paljon huomiota – tekijät tuomitaan jättikorvauksiin
Yleinen mielipide turkistarhaukseen on sittemmin kiristynyt, mutta ala voi Suomessa yhä hyvin, Suomen Turkiseläinten kasvattajien liiton Fifurin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen vakuuttaa.
Tappouhkauksia ja salavideoita jättiketuista
Varsinaisia kettutyttöjen tekemiä tilaiskuja ei enää ole, mutta turkistuottajien sekä eläintensuojelijoiden välinen vääntö ei suinkaan ole ohi. Se on siirtynyt suurimmaksi osaksi someen, jossa rapa lentää puolelta toiselle. Myös tappouhkauksia ja väkivallantekojakin on nähty turkiskasvattajia kohtaan, Nissinen kertoo.
Turkisala ei ole päässyt kuitenkaan eroon synneistään. Satunnaisin väliajoin julkisuuteen nousee tarhoilta salaa kuvattua materiaalia siniketuista joiden kokoa on kasvatettu ylisuureksi, jotta siitä saisi mahdollisimman paljon materiaalia tuotantoon.
Tilanne nousi esiin viimeksi tällä viikolla Sveitsissä, jonka yleisradioyhtiö SRF kävi kuvaamaan suomalaistarhoja joulukuussa. Heidän juttunsa materiaalista osa on kuvattu myös vuonna 2017. Nissisen mukaan dokumentti oli asenteellista missiojournalismia.
– Vastasimme SRF:lle seikkaperäisesti eläinlääkärin ja tutkimusjohtajan kanssa heidän kysymyksiinsä joulukuussa, mutta eipä se paljoa ulostulossa näkynyt.
Sveitsin yleisradio: Fifur valehtelee
Nissisen mukaan sveitsiläisdokumentin tuoreet salakuvavideopätkät esittivät hyväkuntoisia sinikettuja.
– Dokumenttiin oli sotkettu ja editoitu mukaan jotain vanhoja still-kuvia ties mistä aktivistien varastoista. Ilmeisestikin Sveitsin tv ja heitä ohjanneet aktiivit eivät löytäneet haluamaansa eli huonokuntoisia eläimiä, Nissinen väittää.
Sveitsiläisdokumentin tehneen Marianne Kägin mukaan Nissinen valehtelee.
– Käytimme vuoden 2017 materiaalia vain esittääksemme, miten tilanne on turkistiloilla kehittynyt viime vuosina. Tämä tehtiin dokumentissa hyvin selväksi, ja kaikki muut kuvat olivat uusia.
Kägi kertoo myös kummastelevansa suomalais- ja ruotsalaismediassa esitettyjä väitteitä, että ketut on saatu näyttämään kokoaan suuremmilta kameran kuvakulmien avulla.
– Mikään kamerakulma ei saa näitä kettuja näyttämään pieniltä, Kägi jatkaa.
Kettujen koko syynissä – eläinhoitaja ei usko
Tunnettua villieläinhoitolaa Nordic Wildlife Carea Pohjanmaan Mustasaaressa pyörittävä Markku Harju sanoo MTV Uutisille suoraan, että turkistuottajat eivät pyrikään pääsemään eroon ylisuurista ketuista.
– Vaikka se on ollut 30 vuotta kiellettyä, niin ainakaan heidän jäsenistönsä ei näytä sitä noudattavan, Harju väittää.
Turkistuottajien liiton eläinlääkäri Johanna Korpela korosti Sveitsin dokumentin pohjalta Svenska Ylen haastattelussa, ettei niin sanottuja superkettuja ole enää olemassa. Termillä tarkoitetaan hänen mukaansa 1980-luvulla elänyttä esimerkkiä jalostuksesta.
Sen sijaan Nissinen muistuttaa, että sinikettujen koko on ylipäätään ollut kasvussa 2000-luvulla. Nyt kokoa ja lisäjalostusta pyritään hillitsemään muun muassa sertifioidulla painoindeksillä.
– Jos tilalla on tarkastuksissa ylisuuria, siihen puututaan, siihen on sanktioita. On uudet ohjeet ruokintaan ja jalostukseen, Nissinen vakuuttaa.
– Me emme tee kiellettyä eläinjalostusta, näin se vain on.
Muutos on hidasta
Viime vuosina laajempi kohu nousi vuonna 2017 eläinaktiivien julkaisemista kuvista isoista ketuista. Nissisen mukaan liitto oli tuolloin jo ryhtynyt toimiin, mutta hän muistuttaa, etteivät muutokset eläinjalostuksessa tapahdu kuin komponenttitehtaassa.
– Jos haluaa 10 senttiä lyhyemmän kupin linjalta, niin eläinjalostuksessa se (muutos) kestää hieman kauemmin, muutaman sukupolven.
Kettukarkurien pelastaja koki erikoisen varkauden
Harjulle turkiseläinten ja etenkin kettujen kohtelu on monella tapaa henkilökohtainen asia. Jo vuosien ajan häntä on pyydetty apuun, kun huolestuneet kansalaiset ovat havainneet tarhoilta karanneita kettuja sieltä täältä.
Maaseudun Tulevaisuudessakin aiheesta haastateltu Harju kertoo, ettei voi pitää hoidossa kaikkia kettuja, koska tilat eivät riitä. Osa loukkaantuneista ketuista onkin kuljetettu muihin eläinhoitoloihin.
Harju ei halua paljastaa, kuinka monta kettua hänellä on tällä hetkellä eikä myöskään sitä, mihin muut ketut on viety. Taustalla on viime maaliskuun tapaus, jossa hänen hoitolastaan katosi kaksi tarhakettua.
Harju pitää selvänä, että ketut vei joku turkisalan toimija.
– Tarhan ovi oli kiinni ja samassa tarhassa ollut punakettu jätettiin sinne. Jos olisi ollut kettutyttö, niin olisi varmasti päästänyt punaketunkin sieltä pois. En usko, että kenelläkään muulla on syytä puuttua tarhakettuihin, Harju jatkaa.
Koska tapahtuneesta ei ollut kuva- tai videomateriaalia, poliisille tehty rikosilmoitus ei edennyt käsittelyyn.
Fifurin Nissinen pitää Harjun väitteitä käsittämättöminä.
– Meidän jäsenyrittäjillä ei ole mitään intressejä viedä löytöeläinhoitolasta eläimiä.
BB-Pertun löytökettu
Toinen ketuista oli saanut jo aiemmin julkisuutta. Harjun mukaan se oli alun perin karannut Evijärveltä, josta sen kiinni ottanut oli laittanut eläimen koiratarhaan. Se ei pientä kettua pidätellyt, vaan eläin oli jolkotellut Seinäjoelle, jossa se viihtyi ihmeellisen kauan remonttityömaalla, jossa työskenteli MTV:n Big Brother - ja Remonttipiiskurit -ohjelmistakin tuttu Perttu Sirviö.
– Kettu oli aivan kesy ja jäi sinne oleskelemaan. Soittivat sieltä tänne ja kysyivät mitä tehdä. Sanoin, että ottakaa kiinni ja tuokaa tänne, Harju kertoo.
Kun tarinat kyseisestä ketusta alkoivat levitä, alkoi Harjun mukaan tarhurien painostus, ettei näistä asioista saa puhua ja kettujen kohtelua eläinhoitoloissa tai tarhoissa vertailla. Eläinhoitolan Facebook-sivuille tehdyt päivitykset pelastetuista tarhaketuista ovat kirvoittaneet viime päiviin asti useita riitaisia kommentteja Harjun ja tarhurien välillä.
0,8 neliön häkki vai 600 neliön luonnonaitaus?
Tarhureita on Harjun mukaan raivostuttanut myös se, kun hän ja muut eläinaktiivit ovat nostaneet esiin eron, millaisissa oloissa turkistarhojen ja hoitolan eläimiä pidetään.
Turkistarhoissa kettuja saa lain mukaan pitää 0,8 neliömetrin verkkohäkeissä, kun taas eläintarha, joksi Harjun hoitola määritellään, on saanut ohjeet, että jo yhtä kettua kohden täytyy olla vähintään 600 neliömetrin aitaus, jossa se pystyy harrastamaan lajinomaista käytöstä.
– Sitten sillä pitää vielä olla tämmöinen lajista riippuen lämmitettävä tila 25 neliömetriä. Jos kettuja on useampi, lämmitettäviä tiloja pitää rakentaa lisää, Harju jatkaa.
– Tuotantoeläinten pitoa säätelee laki. Erilaisia vaatimuksia tuotantoeläimille ja eläintarhoille, ei koske vain turkiseläimiä vaan muitakin. Toimimme täysin sen mukaan, Nissinen korostaa.
Fifur: Kettuja ei juuri edes karkaile
Vaikka Harju kertoo, että hän ei ehdi jahdata kaikkia tarhakettukarkureita, korostaa Nissinen, ettei tarhoista juurikaan edes karkaile kettuja.
Eläimiä ei kuljeteta lopetettaviksi, joten yksittäiset tapaukset saattavat johtua tilanteista, jossa toinen kasvattaja ostaa toiselta siitoseläimiä.
Valtaisa Utu kohahdutti
Keväällä 2018 Harjun hoitolaan saapui Utu, poikkeuksellisen isoturkkinen silmäsairas kettu. Fifur jäljitti sen alkuperää ja jäljet johtivat Nissisen mukaan tilalle, jossa ei työskentele heidän jäsenyrittäjänsä.
– Pyysimme, että eläinlääkärimme olisi voinut tutkia sen, mutta kettu oli jo hävitetty. Mediakuvien perusteella sen kuntoinen kettu olisi hoidettu tai jo lopetettu sertifoidulla tavalla.
Harju kertoo, että ketun turkki ja nahka oli ainakin kaksin- tai kolminkertainen vartaloon nähden.
– Karvat kääntyi väärinpäin ja painoi silmiä, oli tulehdukset molemmissa silmissä. Jalat oli kääntyneet ulospäin ja taipuneet. Liikajalostuksen syitä, Harju väittää.
Harju tulkitsee, että Fifurin pyyntö otaa kettu eläinlääkärilleen johtui ainoastaan siitä, että tapaus haluttiin piilottaa julkisuudesta. Tapaus sai kuitenkin paljon mediahuomiota.
Turkisala haluaa äänensä kuuluviin
Nissinen kuitenkin korostaa, että Fifur haluaa olla aiempaa avoimempi toiminnassaan. Liitto aktivoituikin Facebookissa viime vuonna Facebookissa, ja Nissinen pitää päätöstä hyvänä, vaikka myös uhkauksia on sadellut aiempaa enemmän.
– Meidän pitää olla esillä ja kertoa näkemyksemme, rakkaat kriitikot olleet vuosikausia todella aktiivisia.
Harju pitää koko turkistarhausta kuolevana alana. Suomi on EU-tasolla muutenkin erikoispoikkeus, sillä viime vuonna EU jatkoi Suomen poikkeuslupaa 30 vuodella kasvattaa supikoiria tarhassa. Muissa EU-maissa moinen on kielletty.
Tiloja oli vuonna 1990 vielä 6000, nyt jo alle tuhat. Nissisen mukaan kehitys vastaa kuitenkin muutakin maaseutuelinkeinoa.
– Toiminta on ammattimaistunut, eläinmäärät tilaa kohden kasvaneet ja tilakoko kasvanut. Harrastelu on jäänyt pois.
Harjukin olisi valmis hyväksymään turkistuotannon elinkeinona, mutta paljon pitäisi muuttua.
– Jos turkistarhurit kykenevät tarjoamaan samat elinolosuhteet kuin me.. mutta jos säilytys 0,8 neliön verkkokopeissa ja eläinten lopetustavat jatkuvat, niin se on aika epäinhimillistä.
Miten turkistarhaukseen suhtautuu hallituspuolue vihreät?
Vihreiden ehdokkaana viime eduskuntavaaleissa ollut Harju ei kuulosta kovin toiveikkaalta, että nykyinen hallitus kykenisi kitkemään turkisalan epäkohtia, vaikka vihreät onkin päättävien puolueiden joukossa.
– Jotenkin tuntuu, että ne arvot unohtuu vaalien jälkeen, niitä ei ajeta riittävällä painolla eteen. Ruoditaan, soudetaan ja huovataan sen mukaan mitä hallitusyhteistyö vaatii.
Hallituksen maatalousministerinä on Jari Leppä (kesk.), joka toimi tehtävässä myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Tuolloin Leppä otti muun muassa Vihreässä langassa kantaa, että turkistarhauksen on syytä jatkua Suomssa.
Nissinen on tyytyväinen Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmiin.
– Me vastaamme hallitusohjelman kiertotaloustavoitteisiin ja kotimaiseen tuotantoon ja kasvatukseen.
Silti tämän sodan ei odota laantuvan vielä vuosikymmeniin – ainakaan niin kauan kuin maapallolla riittää turkistarhauksesta elinkeinona innostuvia sekä tuotantoeläinten pitoa vastustavia ihmisiä.
Juttua muokattu 11.1.2020 klo 15.30: Muutettu Olli-Pekka Nissisen jatkaa-verbi väittää-verbiksi yhdestä lauseesta. Täydennetty juttua 14.1.2020 klo 22.30, Sveitsin yleisradioyhtiö vastaa Fifurin väitteisiin sveitsiläisdokumentin materiaalin todenperäisyydestä.