Helsingin Sanomat selvitti, mitä kevyttuotteet maksavat rasvaisempiin aisapareihinsa verrattuina. Tulokset laihduttavat ainakin lompakkoa: rasvaisempi tuote voi olla lähes kahdeksan kertaa kevyttuotetta halvempi.
Helsingin Sanomien toimittaja vertaili saman tuoteperheen kevyttä ja normaalirasvaista vaihtoehtoa ja laski, mitä maksaisi syödä välipalaksi karkin sijaan viinirypäleitä. Tuloksissa näkyy Amerikasta tuttu trendi – rasvainen ruoka on rutkasti kevytversiota halvempaa.
Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Elisa Piesala kuvasi lehdelle korkeamman hinnan johtuvan muun muassa vähärasvaisen tuotteen kehityskustannuksista, sekä raaka-aineista: rasvattomassa jauhelihassa kallista raaka-ainetta, lihaa, on enemmän.
– Tuoreet salaatit ja kasvikset taas säilyvät vain lyhyen ajan, joten hävikkikustannukset voivat nousta korkeiksi, hän sanoo.
Myös tuotteisiin lisätyt vitamiinit tai terveelliset öljyt näkyvät hinnassa.
Mitä keveys maksaa?
Kuva: Lehtikuva
Mitä hintavertailussa sitten selvisi? Rasvaisempi ruoka todella on halvempaa.
Kahden sadan gramman paketti Saarioisten kultakalkkunaleikettä, jossa on kilokaloreita 110 sataa grammaa kohden, maksaa 2,86 euroa. HK Mestarin lauantaileike taas maksaa 99 senttiä 250 grammalta. Kaloreita tuotteessa on kuitenkin 240 sataa grammaa kohden. Tässä tapauksessa kevyen tuotteen kalorit maksavat 7,9 kertaa enemmän kuin rasvaisemman tuotteen.
Sata grammaa Valion rasvaton A+ luonnonjogurttia sisältää 40 kaloria. Hintaa litralle kertyy 2,20 euroa. Valion Arkijogurtti Mansikka-banaanissa kaloreita on 80 samassa määrässä: hinta on 95 senttiä litralta. Kevyen tuotteen energia maksaa siis 4,6 kertaa enemmän.
Välipalaksi nautitut viinirypäleet maksavat 1,99 euroa puolelta kilolta. Kaloreita rypäleissä on 72 sadassa grammassa. Fazer Ässä Mix -karkkipussissa kaloreita on 360 sadassa grammassa, ja 180 grammaa namia saa 1,29 eurolla. Kevyemmät kalorit maksavat siis 2,8 kertaa enemmän.
"Terveellinen ruoka" on kuitenkin laaja käsite, johon eivät liity pelkät kalorit. Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Mariniemi kehottaa tarkkailemaan tuotteen rasvakoostumusta: vain kolmannes siitä saisi olla kovaa rasvaa. Myös turhia sokereita kannattaa välttää: paljon hiilihydraatteja voi merkitä myös sokerin suurta määrää.
MTV3/Maria Aarnio
Kuvat: Lehtikuva