Suomessa 89 000 lasta elää päihdeongelmaperheessä. Milloin alkoholi vesittää jouluilon – pitäisikö joulua juhlia täysin raittiina?
Aisha Korpela kasvoi alkoholismin varjossa.
– Lämpimiä muistoja omasta lapsuudesta on verrattain aika vähän, Korpela kuvaa Huomenta Suomessa.
Lapsuuden perheessä isäpuolen alkoholiongelma vaikutti suuresti Korpelan elämään. Isäpuoli harrasti metsästystä, ja siksi kotona oli myös aseita.
– Yksi isoin, merkittävin muisto oli, kun olin itse ehkä yläasteikäinen ja pienemmät sisarukset melkoisen pieniä. Äitini tuli hakemaan minua omasta huoneesta, paniikissa pyytämään apua, että tule tänne, auta, tee jotain, Korpela kuvaa.
Kylpyhuoneessa isäpuoli istui saunatakki päällä, humalassa ja aseen kanssa.
– Se hetki on erityisesti itselle jäänyt mieleen. Ainut tavoite minulla siinä hetkessä oli, että pidän oven kiinni, että pienemmät sisarukset eivät näe sitä näkyä.
Pienestä saakka Korpela suojeli sekä äitiään että pikkusisaruksiaan. Lapsuuden jouluista äidin luona hän ei muista mitään.
– Äidin perheen kanssa joulut ja lomamatkat olivat kaikista vaikeinta aikaa.
Miten toisen juominen tulisi ottaa esiin, jos se jouluna häiritsee? Miten kohtuu säilyisi joulun aikaan? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös: Päihdeasiantuntija jyrähtää: Kukaan ei uskalla puuttua alkoholismiin
Joulu kuuluu päihdeneuvontapuhelimessa jo lokakuussa
Jouluna Suomessa myydään paljon esimerkiksi viinejä. Mutta mikä on liikaa – milloin alkoholi vesittää lapselta jouluilon?
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n päihdeneuvonnan päällikkö Kaisa Åbergin mukaan joulun teemat alkavat kuulua yhdistyksen päihdeneuvontapuhelimessa jo lokakuussa.
Puheluissa kuultaa häpeä ja yksinäisyys. Pyhät ovat hankalaa aikaa oman tai läheisen päihdeongelman kanssa kamppaileville.
– Juhlaanhan kuuluu aika vahvasti suomalaisessa kulttuurissa alkoholi, Åberg kuvaa.
Kannattaako firman bileissä tarjota ilmaista viinaa? Lääkärit kertovat, kuinka työelämä voi altistaa päihdeongelmalle. Juttu jatkuu videon alla.
9:06
Jouluolut tai lasi viiniä ruokapöydässä – miten jouluna tulisi nauttia?
Åberg pitäisi kohtuullisena alkoholinkäyttönä vähäistä, harvoin toistuvaa juomista, joka ei ole humalahaluista.
– Jouluolut tai lasi viiniä ruokapöydässä, terästetty glögi myöhemmin illalla, siitä ei ole suurta terveysriskiä itselle tai haittaa muille.
Humalajuominen tuottaa haittoja: esimerkiksi tapaturmariski nousee.
– Jos ihan annoksista puhutaan, 5–6 annosta, jos sen alla pysyy, ollaan kertajuomisessa turvallisemmalla puolella, kun puhutaan terveistä, täysi-ikäisistä ihmisistä.
Lue myös: Nyt selvisi, miten "kohujuomien" tulo kauppoihin vaikutti Alkon myynteihin
Yksi annos on esimerkiksi 33 cl keskiolutta, 12 cl mietoa viiniä tai 4 cl väkeviä. Mikään alkoholin kulutustaso ei ole riskitön, muistuttaa THL. Kertajuomisen riskirajaksi on määritelty naisilla 5–6 ja miehillä 6–7 annosta yhdellä juomakerralla, kertoo Terveyskirjasto.
– Suomessa meillä on 89 000 lasta, jotka tällä hetkellä elävät perheessä, jossa toisella vanhemmalla vähintään on päihdeongelma, Åberg sanoo.
– Kyllä alalla ollaan todella huolissaan, oikeastaan aika kauhuissaan tästä kehityksestä, mikä nyt tapahtuu, että halutaan sallia kotiinkuljetusta ja vahvempia juomia myydä [ruokakaupassa].
Lue myös:
Linda joi kahvikupista olutta oman lapsensa syntymäpäivillä ja piilotti pulloja vaatekaappeihin: "Nuori äiti voi olla alkoholisti"
Lapsuuden trauma haastaa parisuhdetta salakavalasti: "Sitä, mitä haluaa, ei voikaan sietää"
Ari Koivunen asteli 17 vuotta sitten vahvassa humalassa Idolsin koelauluun – ajautui äärimmäiseen pyöritykseen, jonka myötä jopa oma puheääni muuttui pysyvästi
Katso myös: Tuhoava äitiys on edelleen tabu: "Lapset ovat halunneet ymmärtää äitiä ihan loppuun asti"
2:08