Suomen peliesitys Belfastissa tänään oli kaoottinen, puhditon ja hengetön. Tappio Pohjois-Irlannille päätti haaveet EM-kisapaikasta tylyllä tavalla.
Lopulta oli aivan sama, mikä oli Roman Eremenkon rooli, ketkä olivat laitapakit ja ketkä hyökkääjät. Pataan tuli, eikä selityksille ollut käytännössä tämän ottelun jälkeen mitään sijaa. Oikeastaan mielenkiintoisin kysymys ottelun päätyttyä oli se, kertoisiko Mixu Paatelainen haastattelussa pelin jälkeen jällen kerran, että pelissä oli paljon positiivista…
No, positiivista oli ehkä se, että Berat Sadik teki maalin ja oli muutenkin suht vaarallinen kärjessä kentälle lopussa päästyään. Sadikin maali tuli yliajalla ja peliä oli vielä kaksi minuuttia jäljellä. Ennen sitä Suomi oli jo lammasmaisesti luovuttanut, mutta viimeisellä kahdella minuutilla intoa jälleen löytyi, jopa raivoa. Missä ne olivat, kun peliä olisi pitänyt ratkoa? Kun olisi pitänyt ajaa isäntäjoukkue kiinni toisella jaksolla?
Molemmat joukkueet olivat yllättävänkin aktiivisia heti alkuun. Pohjois-Irlannin tekemisessä oli kuitenkin selvästi enemmän järkeä ja logiikkaa. Suomi kaahasi hirvittävällä höyryllä ylöspäin ilman kontrollin häivääkään. Roman Eremenko oli vaihteeksi ainoa pelaaja, joka yritti saada Suomen peliä kontrolliin ja rytmittää sitä edes jollakin tavalla. Tänään se rytmi puuttui kokonaan ja kentällä vallitsi kaaos.
Isäntien alakerta oli avausjaksolla yllättävän hatara ja puolustuslinjan takana oli tilaa. Mutta Suomi ei pystynyt siitä huolimatta rakentamaan kovin pelottavia maalipaikkoja, jos yhtään. Teemu Pukin laukaus liki nollakulmasta oli avausjakson vaarallisin suomalaistilanne.
Murheellista merkkauspeliä
Tiedettiin jo ennalta, että erikoistilannepelaaminen on Pohjois-Irlannin vahvuus. Niiden jälkitilanteista maalit tulivatkin. Suomen merkkauspeli oli päämäärätöntä pallontuijottelua, omat miehet jätettiin käsittämättömän usein yksin. Paras esimerkki tästä oli pelin avausmaali; Suomella oli seitsemän miestä omalla rangaistusalueella, mutta Kyle Laffertyllä oli kaikki mahdollinen aika ja tila laukoa vapaapotkun jälkitilanteesta pallo reppuun. Käytännössä peli olisi voinut olla avausjakson jälkeen jo 4-0.
Mikä muuttui toisella jaksolla, kun oikeastaan lähes kaiken olisi pitänyt muuttua 0-2-tappiotilanteessa? No, ei oikeastaan yhtään mikään. Joel Pohjanpalo ja Paulus Arajuuri olivat kentällä Kasper Hämäläisen ja Joona Toivion sijaan, mutta yhtään sen enempää tolkkua Suomen pelissä ei ollut.
Näennäisesti hallittiin, mutta se johtui siitä, että Pohjois-Irlanti vetäytyi tietoisesti tyystin, kuten se on tehnyt jo otteluiden alusta asti moneen kertaan näissä karsinnoissa hyvällä menestyksellä. Ei kotijoukkueella ollut mitään tarvetta enää kontrolloida kuin omaa alakertaansa. Ja sen he hallitsivat niin hyvin, että todellisia järjestelmällisesti luotuja maalipaikkoja ei Suomelle juuri syntynyt.
Tämä oli tässä
Nämä karsinnat olivat tässä, viisi ottelua ja neljä pistettä, niistä kolme Färsaarilta. Ne Kaikkien Aikojen Karsinnat. Paljon puhutaan siitä, että Suomen materiaali ei riitä. Mutta katsokaapa EM-karsintojen taulukkoja. Täysin mukana lopputurnaustaistelussa ovat mm Islanti, Israel, Slovenia, Liettua ja Albania. Eivät kai ne ole meitä materiaaliltaan kovin paljon edellä? Jos ovat pelaajat epäonnistuneet, niin on valmennuskin. Ei Mixu Paatelainen saa tätä joukkuetta pelaamaan voittavasti.
Paatelainen oli pelin jälkeen tänään harvinaisen realistisella ja rehellisellä tuulella. Hän myönsi, että tilanne on, mikä se on ja tämäkin tulos kertoo Suomen tasosta juuri nyt. Legendaarinen lausunto ”jos on löysä, niin on löysä”, kuvasi oivallisesti suomalaisten esitystä. Omalla tavallaan Paatelainen kuitenkin kaatoi koko lastin pelaajien niskaan. Jonkinlainen pieni itsekritiikki olisi ollut mukava osoitus selkärangan olemassa olosta.
Saako Paatelainen kenkää?
Suomen joukkue oli tänään kovasti kapteeninsa näköinen. Ensi kaudeksi Serie A:han siirtyvä Niklas Moisander on toki kärsinyt loukkaantumisesta, mutta hän oli tänään yksi huonoimmista suomalaispelaajista kentällä; arka, pelokas, pehmeä, epävarma. Kun joukkueen kapteeni ei johda edestä, se vaikuttaa väistämättä koko joukkueen esitykseen. Tänään kentällä oli epäyhtenäinen lauma yksilöitä, joilla ei tainnut olla kovinkaan suurta ymmärrystä siitä, mitä kentällä oltiin tekemässä. Ja juuri se pitäisi valmennusjohdon pystyä ottamaan piikkiinsä.
Iso kysymys on, jatkaako Paatelainen nyt Pertti Alajan lupauksista huolimatta? Vaikka laskennallinen pieni sauma jatkokarsintaan on, ei näillä esityksillä ole kyllä mitään jakoa. Suomen pelitapa ei sovi tälle joukkueelle, kyllä näistä miehistä pitäisi saada enemmän irti.
Lue Lex Hollon kaikki blogit täältä