Lihansyöjäbakteeriksi kutsuttu tauti jyllää Suomessa epidemiana – vakavia A-streptokokkitapauksia viime vuonna enemmän kuin koskaan

Helsingin yliopistollisen sairaalan (HYKS) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan vakavat A-streptokokkitaudit esiintyvät epidemia-aaltoina maailmanlaajuisesti.

– Epidemiat esiintyvät noin kymmenen vuoden välein. Viimeksi Suomessa A-streptokokkiepidemia oli noin kymmenen vuotta sitten, vuosina 2007–2008, Ruotsalainen kertoo.

Tuolloin Suomessa oli noin 200–220 vakavaa tautitapausta per vuosi, kun tavallisesti määrä on noin 100–160 vuosittain.

"Viimeisin epidemia on kestänyt varsin pitkään"

Tuorein vakavien tapausten A-streptokokkiepidemiakausi alkoi vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa.

– Viimeisin epidemia on kestänyt varsin pitkään eli jo 2,5 vuotta. Pahimmillaan Suomessa todettiin viime vuonna 2018 kaikkiaan 370 vakavaa tautitapausta, sanoo Eeva Ruotsalainen.

– Se on enemmän kuin koskaan vuonna 1995 perustetun kansallisen tartuntatautirekisterimme olemassaolon aikana, Ruotsalainen sanoo.

Vuoden 2019 aikana on tähän mennessä todettu 232 vakavaa tautitapausta, joka on saman verran kuin 2000-luvun edellisen epidemian pahimpina vuosina vuositasolla.

Nyt heinäkuun aikana tautitapausten määrä on kuitenkin alkanut vähentyä. 

– Meillä on silti edelleen viikoittain teho- tai tehovalvontahoitoa vaativia A-streptokokkitauteja. Parhaimmillaan vakavia tautitapauksia oli sairaalahoidossa 3–4 viikossa, Ruotsalainen kertoo.

Henkeä uhkaava muoto mahdollinen, mutta valtaosa taudeista lieviä

Ruotsalainen painottaa MTV Uutisten haastattelussa, että A-streptokokin aiheuttamat taudinkuvat on hyvä erottaa toisistaan.

– Valtaosa A-streptokokkitaudeista on lieviä, joista tavallisimpia ovat angiina, iholla esiintyvä märkärupi, yleensä raajassa esiintyvä tulehdustauti ruusu sekä tulirokko. Vakavat A-streptokokkitaudit todetaan yleensä veriviljelyssä tai selkäydinnesteessä ja ne edustavat A-streptokokkitaudin esiintyvyydestä jäävuoren huippua, Ruotsalainen sanoo.

– Syy siihen, miksi A-streptokokista keskustellaan mediassa ja terveydenhuollossa, on se, että vakavat A-streptokokkitaudit ovat lisääntyneet epidemiaksi viimeisen 2,5 vuoden aikana.

Vakavia A-streptokokkitaudin muotoja ovat muun muassa verenmyrkytys, aivokalvontulehdus sekä nekrotisoiva faskiitti.

Nekrotisoiva faskiitti on vakava iho- ja pehmytkudosinfektio, jossa bakteeri syö ihon pinnasta kudoksen nopeasti lihastasolle asti ja voi aiheuttaa tehohoitoa vaativan tilan.

Viimeksi mainitun kohdalla A-streptokokki tunnetaan myös nimellä "lihansyöjäbakteeri".

Apulaisylilääkärin mukaan vakava A-streptokokkitauti voi olla henkeä uhkaava.

Kun vakavien tapausten määrä merkittävästi lisääntyi, asiasta haluttiin tiedottaa, jotta sairastuneet tunnistavat taudinkuvan ja osaavat hakeutua ajoissa hoitoon. Nopea hoidon aloitus parantaa ennustetta.

Kymmenen vuoden kierto

Mistä noin kymmenen vuoden välein toistuva vakavien A-streptokokkitautien epidemia sitten johtuu?

Ruotsalaisen mukaan epidemia syntyy, kun bakteerissa tapahtuu vakavan tautimuodon aiheuttavia muutoksia.

– Yksi tällainen muutos on A-streptokokkitaudin vakavuutta lisäävä emm1-tyyppi, joka alkaa lisääntyä tietyin väliajoin.

– Suomessa emm1-tyyppiä esiintyy yleensä 5–15 prosentissa vakavista A-streptokokkibakteerikannoista, mutta epidemian aikana esimerkiksi viime vuonna sen osuus oli jo liki 40 prosenttia, Ruotsalainen kertoo.