HUS-alueella on ollut kuluneen kesän ja elokuun aikana useita sairaalahoitoa vaativia keuhkokuumetapauksia. Aiheuttajia on kaksi, joista toinen on sairastuttanut nuoria aikuisia ja toinen senioreja.
Mykoplasma-bakteeri on aiheuttanut sairaalahoitoa vaativia keuhkokuumetapauksia HUSin alueella kesän aikana. Elokuusta alkaen myös koronan jälkitautina bakteeriperäiset keuhkokuumetapaukset ovat lisääntyneet.
– Loppukeväästä alkaen läpi kesän alueella on ollut viikoittain sairaalahoidossa keuhkokuumeeseen sairastuneita nuoria aikuisia mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen takia, kertoo dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista.
Lue myös: Korona ja hinkuyskä leviävät nyt Suomessa – miten taudit erottaa toisistaan?
Yli 16-vuotiaiden potilaiden keuhkokuumeen aiheuttajaksi on paljastunut mykoplasma-bakteeri, joka aiheuttaa hengitystieinfektioepidemioita kouluikäisillä ja nuorilla aikuisilla säännöllisesti 3–5 vuoden välein.
Vuosien 2013–2019 aikana Suomessa todettiin vuosittain 1500–2700 laboratoriovarmistettua mykoplasmatartuntaa.
Tänä vuonna mykoplasmatapausten määrässä on näkynyt jälleen maailmanlaajuista nousua.
– Koska edellinen tautirypäs on ollut Suomessa vuonna 2019, oli odotettavissa, että vastaava tapausmäärä on nyt tulossa.
– Poikkeuksellista on, että sairastumisia on tullut näin paljon kesäaikaan. Tyypillisesti epidemiat keskittyvät syystalveen.
Ruotsalaisen mukaan poikkeuksellista on myös, että mykoplasmatartunnat ovat aiheuttaneet sairastuneille niin vakavaa keuhkokuumetta, että se on vaatinut sairaalahoitoa ja muutamilla myös tehohoitoa.
Mykoplasma aiheuttaa tyypillisesti kuumetta, yskää, kurkkukipua, huonovointisuutta ja päänsärkyä. On myös tavallista, että bakteerin aiheuttama yskä pitkittyy.
Mykoplasmaa hoidetaan antibiooteilla.
Lue myös: Voiko päiväyksen ylittäneen särkylääkkeen ottaa? Proviisori vastaa
Koronan jälkitauti tuonut hoitoon myös keski-ikäisiä ja senioreja
Koronaepidemia on nostanut päätään viime vuoden tapaan loppukesästä.
Jätevesipitoisuudet heinäkuun lopussa olivat kuitenkin korkeammat kuin vuosi sitten samaan aikaan. Nyt elokuussa toinen keuhkokuumeen aiheuttaja onkin ollut koronavirus.
– Sairaalahoitoon johtaneet koronan jälkeiset keuhkokuumetapaukset eivät kuitenkaan ole olleet perinteisiä koronaviruskeuhkotulehduksia vaan bakteeriperäisiä, joita esiintyy myös influenssan jälkitautina, esimerkiksi pneumokokkibakteerin aiheuttamana.
– Tänä kesänä hoitoon on tullut potilaita, jotka ovat ensin sairastuneet korkeakuumeiseen tai hengitystieinfektio-oireita aiheuttavaan koronaan ja sitten viikon kuluttua bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.
Ruotsalainen kertoo, että koronavirus ikään kuin luo alustaa bakteerille, joka sitten aiheuttaa keuhkokuumeen.
– Tällaisia tauteja on esiintynyt elokuussa ikääntyneillä, mutta myös keski-ikäisillä liki perusterveillä potilailla.
– Toki edelleen myös koronan aiheuttamaa viruskeuhkotulehdusta esiintyy esimerkiksi voimakkaasti vastustuskyvyltään heikentyneillä.
Lue myös: Mitä särkylääkettä kannattaa ottaa, jos on juonut alkoholia? Vältä terveysriskit valitsemalla oikein
Katso myös: Voiko työntekijöiden omiin sairausilmoituksiin luottaa?
9:54
Huomenta Suomen keskustelussa asiaa työterveydestä ja sairauslomakäytännöistä. Työterveyslääkäri ja yrityksen edustaja keskustelevat uudesta ilmoituskäytännöstä ja sen vaikutuksista työyhteisöön.