Helsingin ja Tallinnan merenalaista rautatietunnelia tulee edistää, linjasivat tänään Helsingissä tavanneet Suomen ja Viron liikenneministerit sekä Helsingin ja Tallinnan pormestarit.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) muistutti, että Peter Vesterbackan suunnittelema tunnelihanke ei voi olla kilpaileva, vaan on löydettävä tapa tehdä yhteistä hanketta.
Ministerien ja pormestarien tapaamisessa Suomi ja Viro päättivät tahoillaan selvitystyöstä, johon kuuluu myös ympäristövaikutusten arviointi ja niiden yhteensovittaminen. Tähän kuluu aikaa arvioilta 5-6 vuotta.
– Tässä on valtava määrä erilaista hämmennystä ilmassa koko ajan ja sekalaista tietoa. On tärkeää, että meillä on sama informaatio kaikilla. Aika sitten näyttää, eteneekö hanke vai eikö se etene, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) totesi tänään tiedotustilaisuudessa.
Liikenneministeri Berner suhtautuu tunnelihankkeeseen avoimin mielin. Hänen mukaansa päättäjien on huolehdittava, ettei synny sellaisia ratkaisuja, jotka estäisivät kunnianhimoisen projektin syntymistä.
– Ne lopulliset rakentamiset ovat varmasti vielä pitkällä tulevaisuudessa, Berner sanoi.
Suomi harkitsee liittymistä Rail Baltican omistajaksi
Ministeri Berner kertoi Suomen harkitsevan liittymistä toista suurhanketta, Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen.
Suomi kuitenkin vaatii, että RB Rail AS -yhteisyrityksen tulee vastata kaikkien koko hanketta koskevien asioiden koordinoinnista, esimerkiksi EU-rahoituksen tulee kulkea sen kautta.
Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson näkee tunnelin Puolan Varsovasta Tallinnaan kulkevan, noin 1000 kilometriä pitkän ratayhteyden jatkeena.
– Meillä on tärkeää, ettei Tallinnasta tule Rail Baltica -radan päätepistettä, vaan että olemme yhteydessä Helsinkiin. Juuri siksi Helsinki-Tallinna-tunneli on luonnollinen ja yhtenäinen osa Rail Balticaa tulevaisuudessa, Simson sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.
Ministeri Bernerin esittelemässä tulevaisuuden liikennevisiossa tunnelihanke mahdollistaisi Keski-Euroopan kytkemisen osaksi arktisia alueita.
– Se mahdollistaisi meidän elinkeinoelämän kuljetusten siirtymisen raiteita pitkin kokonaan Suomesta Keski-Eurooppaan. Se myöskin mahdolllistaisi matkailuvirtojen kasvattamista molempiin suuntiin. Se todennäköisesti toisi laajasti investointeja koko meidän maahamme, Berner visioi.
Berner: Rinnakkaisista hankkeista ei voida puhua
Myös peliyhtiö Roviosta tunnetulla Peter Vesterbackalla on vireillä tunnelihanke, jonka rahoituksesta ja aikataulusta hän kertoo lisää tulevana maanantaina.
Ministerin mukaan tämän mittaluokan hankkeita voi olla vain yksi.
– Nämä hankkeet ovat niin suuria, että meillä ei ole mahdollisuuksia puhua rinnakkaisista hankkeita, vaan meidän on löydettävä tapa jolla me tehdään yhtä yhteistä hanketta.
Bernerin mukaan niin Helsinki-Tallinnan-tunneli kuin muutkin tulevaisuuden ratahankkeet tarvitsevat tulevaisuudessa yksityistä rahaa.
– Sen takia on nyt tärkeää, että me ollaan saatu koordinoitua yhteen Suomen, Viron, Helsingin ja Tallinnan kannat ja siltä osin pääsemme tekemään sellaista työtä, joka mahdollistaa yksityisen sektorin mukaantulon näihin hankkeisiin, Berner sanoi.