Invatunnuksella parkkeerannut espoolaisnainen suivaantui sakosta – voitti Parkkipaten oikeudessa: "Ei liene oikein, että tämä asia opetetaan vammaisille sakkolapun kautta"

Nainen parkkeerasi pakettiautonsa tammikuussa 2019 Espoossa yksityiselle parkkipaikalle, joka oli CityParkin pysäköintialuetta. 

Pysäköinti alueella on maksullista, mutta nainen ei maksanut parkkeerauksesta, koska hänellä on autossaan liikkumisesteisen pysäköintitunnus. Tällainen invaliditunnus oikeuttaa pysäköintiin maksutta maksullisella yleisellä pysäköintipaikalla.

Valitti sakosta

Parkkipate kuitenkin sakotti naista. Nainen valitti saamastaan parkkisakosta.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun jätin auton valvomallenne alueelle. Olin käsityksessä, että invapaikoituslupa oikeuttaa pysäköimään Trafin ohjeiden mukaan ilmaiseksi tällaiselle alueelle, jossa Espoon kaupunki on maanomistajana, nainen reklamoi yritykselle tammikuun lopussa 2019.

Naisen mukaan yhtiö ei ollut tiedottanut selkeästi siitä, että invalidin pysäköintitunnuksella ei saa pysäköidä alueelle ilmaiseksi. Nainen huomautti, että tieliikennelain mukaan pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.

– Myöhemmin minulle selvisi, että merkintä jossa todetaan, että pysäköinti invatunnuksella ilmaiseksi ei ollut alueella sallittua, oli pienillä kirjaimilla maksuautomaattinne juuressa lähes maan tasolla ja toisella puolelle sisäänajoa.

– Vammainen henkilö usein on liikuntakyvytön ja on vaikea selvittää, mistä tällainen pieni merkintä löytyy vielä kun laki sanoo, että sen olisi oltava selvästi havaittavalla tavalla esillä. Se, että vammaispaikoituslupa ei ole sallittu, olisi pitänyt ehdottomasti lukea siinä merkissä, jonka ohi ajaa alueelle eikä jossain toisessa päässä aluetta pienillä kirjaimilla kirjoitettuna ja vielä lähellä maatasoa.

– Ei liene oikein, että tämä asia opetetaan vammaiselle sakkolapun kautta, nainen kirjoitti reklamaatiossaan.

Lue myös: Sain parkkisakon yksityiseltä valvontafirmalta – tarvitseeko sitä maksaa?

Oletko saanut parkkisakon Tikkurilassa viimeisen 20 vuoden aikana? IL: Keijo osoitti pysäköinninvalvonnan toimineen laittomasti 1990-luvulta lähtien

Ei suostunut perumaan maksua

Parkkipate vastasi naisen reklamaatioon ja totesi, että tieliikennelain nojalla yksityiselle alueelle ei saa pysäköidä ilman kiinteistönhaltijan lupaa.

– Yksityisen kiinteistön haltijalla on oikeus asettaa kiinteistönsä alueella pysäköinnille sopimusehtoja. Nyt kysymyksessä olevassa kiinteistössä on kiinteistön haltija ilmoittanut selkeästi sisäänmenoväylille asetetuilla kylteillä pysäköinnille asettamansa sopimusehdot, joissa on ilmoitettu ehtojen vastaiseen pysäköintiin liittyvästä valvontamaksusta, yritys kirjoitti.

Parkkipaten pysäköinninvalvoja oli kuvannut auton ja yhtiö väitti, että valokuvien perusteella naisen auto on ollut väärin pysäköitynä valvontamaksussa yksilöidyin syin.

– Tieliikennelain 28b § mukaan myönnetty vammaisen pysäköintilupa ei yksin oikeuta pysäköimään yksityisillä alueilla. Kyseisillä alueilla tulee noudattaa alueen omia pysäköintiehtoja, yrityksestä todettiin.

Parkkipate ei suostunut perumaan valvontamaksua, joten nainen vei asian kuluttajariitalautakuntaan.

Lue myös: Varo parkkisakkoansaa – tuhannet suomalaiset sortuvat jouluostoksilla tähän virheeseen

Kyltti lumen peitossa

Kuluttajariitalautakunta suositteli syykuussa 2019 antamallaan päätöksellä Parkkipatea maksamaan naiselle valvontamaksun 70 euroa takaisin. Nainen oli maksanut sakon eräpäivään mennessä, jotta hän vältti perintämaksut.

Nainen vetosi kuluttajariitalautakunnalle kirjoittamassaan valituksessa siihen, että hän ei saanut äidinkielellään ruotsilla tietoja pysäköintialueen ehdoista, koska ruotsinkielinen kyltti ehdoista oli lähes maanpinnan tasolla ja lumen peitossa. Nainen lähetti kuvan kyltistä kuluttajariitalautakuntaan, mikä todensi naisen väittämän kiistattomasti.

Lautakunnan mukaan oli ymmärrettävää, että nainen ei saanut tässä tilanteessa tietoa seurantamaksun ja pysäköinnin ehdoista. Siksi lautakunnan mukaan parkkisakko oli perusteeton.

Parkkipate ei kuitenkaan noudattanut kuluttajariitalautakunnan päätöstä, joten asia eteni käräjäoikeuteen.

Lue myös: Autoilija jätti 46 parkkisakkoa maksamatta – voitti pysäköintifirman oikeudessa

Väitti, että naisen olisi pitänyt ymmärtää

Parkkipate vastasi naisen kanteeseen ja vaati sen hylkäämistä. Yrityksen mukaan sillä ei ole yksityisenä toimijana velvollisuutta tarjota palveluja ruotsiksi ja opasteet yksityisillä valvonta-alueilla voivat olla vain suomeksi. Vastauksessa yhtiö totesi myös, että nainen ymmärsi riittävästi suomea.

Parkkipaten mukaan kyltit yksityisalueesta näkyivät naiselle ja hänen olisi pitänyt niistä ymmärtää, että alueelle ei voi pysäköidä vapaasti liikuntavammaisten pysäköintiluvalla.

Lue myös: Mikko kieltäytyi maksamasta yksityisen parkkifirman maksuja ja hävisi jutun oikeudessa, maksettavaa nyt lähes 13 000 euroa – ”Aivan helvetillistä”

Kohtuuton sakko

Oikeus totesi ratkaisussaan, että tieliikennelain mukaan pysäköinti on kielletty yksityisellä alueella ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa. Lain mukaan yksityisen alueen pysäköintimääräykset on aseteltava siten, että ne on helppo havaita.

Oikeuden mukaan naisen olisi pitänyt ymmärtää, että hän pysäköi autonsa yksityisalueelle ja siellä sitoutuu noudattamaan yksityisen firman ehtoja.

Oikeus kuitenkin katsoi, että pysäköintialueen ruotsinkieliset ehdot olivat vain maksuautomaatin luona ja lumen peitossa. Lisäksi naisen oli liikuntavammaisena vaikea edes kulkea maksuautomaatille.

Parkkipaten oli oikeuden mukaan ymmärrettävä, että kaksikielisenä kaupunkina Espoossa myös ruotsinkielisiä voi pysäköidä autonsa yksityiselle parkkialueelle ja siksi ehdot on oltava kummallakin kielellä.

Oikeus katsoi, että Parkkipaten antama parkkisakko oli tässä tapauksessa kohtuuton.

Lue myös: Helsingin uutiset: Autoilija voitti pysäköintiriidan, Vantaan kaupungin lakimies irtisanoutui

Muutama kymppi paisui yli tonniksi

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi viime elokuussa Parkkipaten maksamaan espoolaisnaiselle 70 euron valvontamaksun takaisin ja lisäksi runsaat 1 100 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Parkkipate ei tyytynyt ratkaisuun, vaan haki asiassa valituslupaa Helsingin hovioikeudesta. Yritys vaati hovioikeutta kumoamaan oikeudenkäyntikulujen korvaamisen naiselle.

Hovioikeus antoi asiassa ratkaisun pari viikkoa sitten. Hovioikeus ei myöntänyt Parkkipatelle valituslupaa, joten käräjäoikeuden tuomio jäi näin ollen voimaan.

Lue aiempi juttu yksityisen pysäköinninvalvonnan epäselvyyksistä: Parkkisakko yksityiseltä pysäköintifirmalta – tarvitseeko sitä maksaa?