Liikuntatunneilla pyritään nyt ajan hermolle: Nuorille tarjotaan lajeja värikuulasodasta skeittaukseen, kilpailu vähentynyt

Peruskoulun liikuntatuntien lajivalinnoissa pyritään nykyään pysymään ajan hermolla ja osoittamaan nuorille, että heidän kiinnostuksenkohteitaan arvostetaan, kertoo Helsingin Saksalaisen koulun liikunnanopettaja Mikael Nevalainen.

Opettajat ovat pohtineet sosiaalisessa mediassa paljon muun muassa sitä, miten tietokone- ja konsolipelejä voitaisiin hyödyntää opetuksessa.

Esimerkiksi jättisuosion saavuttanut verkkopeli Fortnite on saanut nuoret kiinnostumaan enemmän tanssista, ja opettajat ovat tarttuneet tähän.

– Jotkut opettajat ovat laatineet koreografiakokonaisuuksia Fortniten liikkeistä. Tällaisten asioiden esille nostaminen lisää luottamusta: nuorille näytetään, että pelaamista arvostetaan ja heidän vapaa-ajastaan koulun ulkopuolella ollaan kiinnostuneita, Mikael Nevalainen kertoo.

Fortniten tanssivillitys näkyy myös Sallassa Sallatunturin koulussa, liikunnanopettaja Heljä Hoikkaniemi kertoo.

– Ysin pojat ovat pyytäneet, että tanssitaan. Peli on saanut lanteet heilumaan.

Tarjolla uusia lajeja parkourista värikuulasotaan

STT:n koululiikuntakyselyyn vastanneet 68 peruskoulua kertoivat, että liikuntatunneilla on laaja kirjo uusia lajeja parkourista värikuulasotaan. Uusilla lajeilla voidaan myös korvata perinteisempiä.

– Parkour voi korvata monelta osin esimerkiksi telinevoimistelua. Yritämme koko ajan elää ajassa ja lukea oppilaita. Uutta lajia tulee koko ajan tarjolle, eikä opettaja ole jokaisen uuden lajin ammattilainen, joten seuroista ja yhdistyksistä on tässä apua, Nevalainen sanoo.

Sallatunturin koulussa oppilaat ovat kokeilleet aktiviteetteja kylpylässä käymisestä joogaan, lasketteluun ja pilkkimiseen.

Hoikkaniemen mukaan lajien poistuminen opetussuunnitelmasta – uintia lukuun ottamatta – antaa mahdollisuuksia monipuolisempaan tekemiseen ja oppilaiden toiveiden parempaan kuunteluun. Esimerkiksi joulun alla väsyneet oppilaat saivat rentoutua liikuntatunnilla joogan parissa.

Hoikkaniemi kertoo oppilaiden myös käyneen ulkoiluttamassa vanhuksia liikuntatunnilla.

– Oppilaat ulkoilevat pareittain pyörätuolissa olevan tai muuten avustettavan vanhuksen kanssa. Kävellessä kuulee hyviä keskusteluja ja hyvää huumoria.

"Laji on vain väline"

Nevalainen muistuttaa, ettei laji itsessään ole tärkeä, vaan ainoastaan väline opetustavoitteiden saavuttamiseen.

–  Ulkopuolelta katsovalle kyse voi olla vain lajivalinnasta, mutta se perustuu pitkälti opettajan ammattitaitoon ja suunnitelmalliseen opetustyöhön. Moni asia, kuten oppilasryhmän dynamiikka, vaikuttaa lajivalintaan.

Vaikka lajeja löytyy joka lähtöön, liikunnanopettajat kertovat, että myös niin sanotut perinteiset lajit, kuten salibandy ja jalkapallo, ovat edelleen nuorten suosiossa.

Perinteisten palloilulajien suosio näkyi myös STT:n koulukyselyssä, jossa noin puolet peruskouluista nimesi ne liikuntatuntien suosituimmiksi lajeiksi.

– Uusia juttuja tulee, kuten keilailu ja frisbeegolf, mutta sitten palataan vanhaan, Hoikkaniemi kertoo.

Nevalainen ja Hoikkaniemi sanovat varsinaisen kilpailemisen vähentyneen liikuntatunneilla. Nevalaisen mukaan koululiikunnan ja kilpaurheilun tavoitteet ovat erilaisia, mutta niiden yhteistyötä tulisi myös edistää.

– Koululiikunnasta voitaisiin saada kilpaurheiluun monipuolisia liikkujia, jotka haluavat kokeilla eri lajeja. Kilpaurheilusta taas voitaisiin saada liikuntatunneille ihmisiä, jotka innostaisivat muitakin liikkumaan.