Lintuinfluenssan leviäminen voi synnyttää lintuvihaa – "Linnut ovat sijaiskärsijöitä"

Lintuinfluenssatartuntoja on Suomessa tänä kesänä todettu esimerkiksi naurulokeilla ja merikotkilla. Tauti voi tarttua eri lintulajeihin, mutta suurimmassa vaarassa ovat vesilinnut.

– Erityisessä riskissä ovat sellaiset vesi- ja rantalintulajit, jotka joko pesimä- tai talvehtimisaikaan kerääntyvät suuriksi parviksi, jolloin tauti voi levitä yksilöstä toiseen helpommin kuin yksittäisinä tai pienissä ryhmissä elävillä lajeilla, toteaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus).

Uhanalaiset lajit vaarassa

Pahimmillaan lintuinfluenssa voi olla uhanalaisille lintulajeille kohtalokas. Joukkokuolemien takia lajin kanta voi taantua vuosikymmeniksi.

– Suomessa monet vesilintulajit, sorsat ovat jo valmiiksi uhanalaisia. Tällaisilla lajeilla riski kasvaa, vaikkapa punasotkan tai nokikanan voi tästä antaa esimerkkinä. Toisaalta jo valmiiksi pienellä populaatiokoolla olevat lajit kuten pikkutiira tai mustatiira tai riskilä, jos tällaisilla lajeilla tapahtuu nopeita kannan vähenimisiä, niin se on suuri ongelma, huomauttaa Lehikoinen.

Yleisetkin lajit voivat vähentyä

Esimerkki kannan romahtamisesta löytyy Hollannista.

– Riuttatiira on harvalukuinen pesimälaji Euroopassa. Hollannissa kuoli tuhansia yksilöitä, arviolta puolet kannasta, viime vuoden aikana lintuinfluenssaan. Lintuinfluenssa voi tarkoittaa hyvin dramaattisia muutoksia hyvin lyhyessä ajassa, painottaa Lehikoinen.

Myös yleisten lajien kannat voivat kärsiä. 

Lintuinfluenssatartunta voi vähentää esimerkiksi valkoposkihanhien tai harmaahaikaroiden määrää. 

– Valkoposkihanhilla esiintyi viime talvena talvehtimisalueilla tällainen epidemia, joka aiheutti myös kannan laskua, kertoo Lehikoinen.

Ilmastonmuutos pahentaa tautitilannetta

Etenevä ilmastonmuutos voi pahentaa lintuinfluenssatilannetta entisestään, koska lintujen esiintymisalueet muuttuvat.

– Ilmastonmuutos voi vaikuttaa lintuinfluenssaan ja muihinkin tauteihin siinä, että lintuyhteisöjen rakenne muuttuu. Lajit, jotka eivät ennen olleet kontaktissa, saattavat yhtäkkiä sitä olla, koska lajien levinneisyysalueet muuttuvat ja runsaus muuttuu. Tämä lisää mahdollisuutta, että joku tietty pöpö siirtyy lajista toiseen ja sitä kautta tauti leviää yhä uusille alueille, pohtii Lehikoinen.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin lintutautien kehitystä ilmaston lämmetessä.

– Meidän tuoreiden tutkimustulosten mukaan etenkin bakteerit, mutta myös lintuinfluenssa, ovat jossain määrin sopeutuneet paremmin lämpimiin olosuhteisiin. Nyt kun ilmasto lämpenee, niiden isäntälajit, jotka kantavat näitä tauteja, tai sitten taudit itsessään saattavat levittäytyä uusille alueille. Suomi voi olla sellainen alue, jolle leviää uusia tauteja ilmaston lämpenemisen myötä, muistuttaa Lehikoinen.

Riskinä lintuvihan yleistyminen

Asiantuntijan mukaan lintuja uhkaa nyt myös lintuviha. Villilintujen luullaan olevan syyllisiä lintuinfluenssaan, vaikka tauti on lähtöisin Aasiasta tuotantoeläimistä, todennäköisesti hanhitarhalta.

– Ihmiset luulevat, että linnut ovat syypäitä siihen, että ne levittävät tätä tautia, vaikka itse asiassa alunperin tauti on lähtöisin ihmisen toiminnasta ja kehittynyt Aasian ruuantuotannon olosuhteissa. 

– Linnut ovat tässä sijaiskärsijöitä, jotka muutenkin taantuvat tämän taudin takia. Jos vielä ruvetaan ampumaan niitä, se on kaikkien kansainvälisten ohjeiden vastaista. Pidän sitä todella huolestuttavana tilanteena, arvioi Lehikoinen.