Ahvenanmaalla havaittu lintuinfluenssa on todettu korkeapatogeeniseksi virukseksi. Vaikka virus on vaarallinen linnuille, asiantuntijat tyynnyttelevät, ettei ihmisillä ole syytä huoleen.
Kymmenen vuotta sitten kulovalkean tavalla levinnut H5N1-lintuinfluenssa kylvi pelkoa maailmalla. Virus levisi Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan ja aina Ruotsiin asti, mutta Suomessa virustyyppiä ei tavattu. Pelottavaksi kyseinen virustyyppi teki sen, että se tarttui helposti ihmisiin.
Vuosien takaisen virusaallon ja varautumistoimenpiteiden takia Ahvenanmaalla tukkasotkista havaittu H5N8-tartunta säikäytti.
Kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun korkeapatogeenista lintuinfluenssaa havaitaan Suomessa. Vielä ei ole tietoa, mitä kautta lintuinfluenssa on kantaunut Suomeen.
– Esimerkiksi Pohjois-Venäjällä ja Aasiassa on ollut aiemmin saman virustyypin tapauksia. On mahdollista, että linnut ovat sieltä lentäneet Suomeen. Mutta niiden alkuperästä ei ole vielä tarkkaa tietoa, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja, jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusu MTV Uutisille.
Lintujen sisällä pitäminen on tärkeää
Evira on antanut ohjeistuksen Ahvenanmaalla oleville siipikarjatiloille varotoimenpiteistä.
Lemlandin ja Vårdön alueille perustetaan rajoitusvyöhyke, joka ulottuu vähintään kymmenen kilometrin päähän kuolleiden lintujen löytöpaikoista.
Rajoitusvyöhykkeen siipikarjatiloilla tehdään tarkastuksia ja siipikarjan sekä siipikarjatuotteiden siirtoja alueella rajoitetaan.
– Ahvenanmaalla kaupallista siipikarjatuotantoa on todella vähän, eivätkä ne osu tälle vyöhykkeelle. Muutamia harrastesiipikarjatiloja vyöhykkeellä on. Lintujen sisällä pitäminen on tärkeää ja lintujen siirtoon liittyvät tautisuojaukset, ettei tartunta pääse pitopaikkoihin tai sieltä rajoitusvyöhykkeen ulkopuolle, Kiviruusu huomauttaa.
Voi levitä muuttolintujen matkassa
Vuonna 2006 jyllännyt lintuinfluenssa levisi erityisesti siipikarjakuljetusten välityksillä, mutta nyt leviämään lähtenyttä lintuinfluenssatyyppiä on havaittu erityisesti luonnonvaraisissa vesilinnuissa.
Luonnonvaraisissa linnuissa virus on tyypillisimmin kosteikkolinnuilla ja lokkilinnuilla, BirdLifen mukaan maalinnuilla sairastumistapauksia on vähän.
BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja huomauttaa, että virus voi herkästi levitä lintujen liikkumisen myötä.
– Kyllä, se voi liikkua muuttolintujen matkassa paikasta toiseen, Teemu Lehtiniemi sanoo MTV Uutisille.
Lehtiniemen mukaan luonnonvaraisten lintujen liikkumista on käytännössä mahdotonta estää. Toisaalta lähestyvä talvikausi voi hieman vähentää lintujen liikehdintää.
– Jos ajatellaan, mikä tilanne nyt on, ollaan niin pitkällä talvikaudessa, että lintujen liikkeet ovat suhteellisen vähäisiä. Toki linnut liikkuvat jossain määrin ympäri vuoden, mutta tämä on varmasti paras aika vuodesta lintujen liikkeiden suhteen.
– Tällaiset korkeapatogeeniset lintuinfluessa-muodot heikentävät linnun tilaa nopeasti, ja kun Euroopassa on näitä sairastuneita lintuja, niillä on vuoden hankalin kausi edessä eli talvehtiminen. Eli heikot yksilöt sortuvat elon tiellä. Kun kevätmuutto keväällä alkaa, niin siinä populaatiossa on todennäköisesti hyvin vähän sairastuneita lintuja, Lehtiniemi huomauttaa.
Sikäli lintuinfluenssoja havaitaan jatkuvasti luonnonvaraisissa linnuissa ja siipikarjassa, mutta ne ovat useimmiten matalalapatogeenisia tapauksia, jotka eivät välttämättä aiheuta linnuille silmin havaittavia oireita.
– Erilaisia lintuinfluenssatyyppejä on koko ajan lintupopulaatiossa. Välillä tällaiset korkeapatogeeniset tapaukset nousevät sieltä esille. Niiden alkuperä saattaa olla siipikarjapopulaatiosta, mutta alkuperää ei pystytä tietämään, että onko se syntynyt luonnonvaraisessa populaatiossa vai onko se syntynyt ja kehittynyt korkeapatogeeniseksi jossain karjatilalla, Lehtiniemi sanoo.
Virus levinnyt uhanalaiseen lintuun
Lintuinfluenssa leviää herkäsi linnusta toiseen esimerkiksi linnun ulosteen välityksellä. Usein selvin merkki tartunnasta on lintujen yllättävä joukkokuolema.
– Korkeapatogeeniset virukset aiheuttavat äkillistä kuolleisuuden nousua esimerkiksi siipikarjatilalla. Sen lisäksi linnuilla voi olla hermostollisia oireita, esimerkiksi halvaantumista. Vesilinnuilla on myös havaittu niin kutsuttua kehän kiertoa eli tällaista poikkeavaa käytöstä. Mutta yleensä sairastuneet linnut kuolevat nopeasti, Kiviruusu luettelee.
Yksi huolenaihe on lintuinfluenssan tarttuminen tukkasotkiin, jotka ovat Suomessa erittäin uhanalaisia.
– Se on ikävä ja harmillinen juttu, että näitä tapauksia Suomessa ja muualtakin Euroopassa on aika paljon havaittu tukkasotkissa, sillä se on meillä erittäin uhanalainen. Tukkasotkat ovat vähentyneet huomattavasti ja se tuo linnuston suojelullisen huolen tähän. Jos tämä populaatio edelleen kärsii tästä viruksesta, suojelutyötä pitää tehdä vieläkin enemmän, Lehtiniemi harmittelee.
Ihmisillä ei syytä huoleen
Ihminen voi saada tartunnan esimerkiksi käsittelemällä virukseen sairastunutta lintua tai materiaalia, jossa on sairastuneen linnun ulostetta.
Asiantuntijat kuitenkin tyynnyttelevät, ettei H5N8-virus tartu herkästi ihmiseen. Käsihygienia on paras tapa ennaltaehkäistä tämänkin taudin leviämistä.
– Ihmisten ei tarvitse omasta terveydestä olla huolissaan. Hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeintä.
– Meidän kannalta oleellisinta on siipikarjatilojen tautisuojaus. Se, että epäillyt tautitapaukset tutkittaisiin ja ilmoitettaisiin tautiepäilyistä kunnan tai läänin eläinlääkärille, jotta saataisimme näytteet tutkittavaksi ja tiedettäisiin taudin levinneisyys, Kiviruusu sanoo.