Lintujen syysmuutto vilkastumassa: Tervapääskyt ovat jo lähteneet – seuraavaksi vuorossa ovat petolinnut

0:55img
Julkaistu 29.08.2018 16:57
Toimittajan kuva
Päivi Mäki-Petäjä

paivi.maki-petaja@mtv.fi

@pmakipetaja

Lintujen syysmuutto on vilkastumassa. Syysmuuton sesonki on huomattavasti pidempi kuin kevätmuuton. Lintuja on myös enemmän liikkeellä, koska mukana ovat myös tämän kesän poikaset.

Jotkut lajit kuten tervapääskyt ovat jo lähteneet Suomesta. Useimmat hyönteissyöjälinnut poistuvat maastamme elokuun öinä.

– Elokuun loppu ja syyskuun alku ovat vilkkainta syysmuuton aikaa. Osa hyönteissyöjistä on jo muuttanut. Myös metsäkirvisen ja keltavästäräkin muutto alkaa olla ohi. Niitä on saattanut joinakin aamuina nähdä tuhansia, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Seuraavaksi odotellaan petolintuja.

– Petolintujen muutto on voimistumassa. Esimerkiksi mehiläis- ja varpushaukkojen muutto on nyt vilkastumassa, huomauttaa Södersved.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

35301673

Sepelkyyhkyt kerääntyvät parviksi ennen muuttoa.

Linnut kerääntyvät parviksi ennen muuttoa

Lintujen kerääntyminen on myös alkanut.

– Töyhtöhyypät, kottaraiset, meri- ja valkoposkihanhet ja sepelkyyhkyt kerääntyvät parviksi ennen kuin muuttavat.

– Ensimmäisenä niistä lähtevät muutolle merihanhet syyskuun alkupuolella. Sepelkyyhkyt lähtevät syyskuun lopulla ja kottaraisia saattaa nähdä vielä lokakuussakin, listaa Södersved.

Aukeat hyviä bongauspaikkoja

Parhaita ympäristöjä muuton seuraamiseen ovat avoimet paikat.

– Aukeat ja ympäristöään korkeammat paikat ovat hyviä muuton tarkkailuun, samoin niemennokat. Aamu on vilkkainta aikaa. Petolintuja saattaa nähdä lähes koko päivän. Ja lintuja voi kuulla missä tahansa, vaikka niitä ei näkisikään, vinkkaa Södersved.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

mustarastas

Mustarastaat ehtivät tänä kesänä pesiä jopa kolmeen kertaan.

Mustarastaat ehtivät pesiä kolme kertaa

Lämpimästä kesästä hyötyivät monet linnut.

– Esimerkiksi mustarastaat ehtivät pesiä jopa kolme kertaa. Monien lajien poikueet selvisivät paremmin hengissä kuin viime ja toissa kesänä. Kana- ja vesilinnuilla meni edellisvuosia paremmin, tietää Södersved.

Lämmin kesä ei kuitenkaan tuonut tavallista enempää harvinaisia lajeja Suomeen.

– Korkeapaineessa ei ole ilmavirtauksia, jotka edistäisivät lintujen tuloa. Usein harvinaisemmat lajit eksyvät meille sopivien ilmavirtausten mukana, mutta tänä kesänä oli aika tyyntä, huomauttaa Södersved.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Jalohaikara

Jalohaikarat pesivät Suomessa ensimmäistä kertaa. Kuva: Arto Juvonen

Jalohaikara pesi Suomessa ensimmäistä kertaa

Erikoisimpana tämän kesän lintutapahtumana Södersved mainitsee jalohaikaran ensimmäisen pesinnän Suomessa. Neljä poikasta kuoriutui juhannuksen aikoihin harmaahaikarayhdyskunnan suojissa Porvoonjoen suistossa.

– Tämä oli ensimmäinen pesintä. Uskon, että jalohaikarasta tulee meille pysyvä ja runsastuva pesimälaji, jos kehitys menee samaan tapaan kuin naapurimaissa.

Toinen vähän harvinaisempi tapahtuma tänä kesänä oli käpylintujen vaellus. Muutoin lintukesä oli poikkeuksellisen rauhallinen.

– Moni lintuharrastaja on valittanut, että kesä oli tosi hiljainen. Helle kaiketi uuvutti linnutkin, naurahtaa Södersved.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa