Eduskunnassa sekä toivottiin että pelättiin maailman muuttumista torstaina, kun täysistunnossa keskusteltiin avioliiton mahdollistamisesta myös homopareille.
Muun muassa vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig herkistyi kuultuaan puoluetoverinsa Erkki Virtasen koskettavan puheenvuoron tasa-arvoisen avioliittolain puolesta.
Ennakkoasetelmaa perjantain äänestykseen kuvaa se, että avioliittolain muutoksen kannattajien puheissa ennakoitiin jo voitonriemua.
-Maailma muuttuu, ja toivottavasti me ihmiset muutumme sen mukana. Nykyinen lainsäädäntö sulkee samaa sukupuolta olevan parin avioliiton ulkopuolelle, mutta huomenna siihen saadaan muutos, sanoi vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen.
Toisella puolella muutos kauhistuttaa, ja lakimuutoksen vastustajat esittivät viimeisiä vetoomuksiaan perinteisen avioliittokäsityksen puolesta. Perussuomalaisten Lea Mäkipää sanoi järkyttyneensä siitä, että muun muassa lasten oikeuksia vaalivat järjestöt ovat asettuneet tukemaan avioliittolain muutosta.
-Kyllä ihmettelen, mihin tämä maailma on menossa. Herra meitä armahtakoon, ettemme me mene tämmöiseen villitykseen, päivitteli Mäkipää.
Vaikka aihe herättää intohimoja, on se myös siinä määrin arka, että keskustelu pysyi kaikkiaan melko asiallisella linjalla.
Lasten parhaasta vastakkaiset käsitykset
Lainmuutoksen kannattajilla ja vastustajilla on jyrkän vastakkaiset näkemykset siitä, heikentäisikö vai vahvistaisiko muutos lasten oikeuksia.
Perussuomalaisten Mika Niikko korosti lapsen oikeutta isään ja äitiin. Hän katsoi, että suomalaiset lapset tarvitsevat hoivaa ja turvaa, eivät ”yhteiskuntakokeilua, jonka onnistumisesta ei ole mitään takeita”.
Voimakkaasti Raamattuun vedonnut Niikko torjui kansalaisaloitteen puolustajien puheet siitä, ettei sen hyväksyminen ole keneltäkään pois.
-On selvää, että se on lasten oikeuksista pois, Niikko sanoi.
Hänen mukaansa aikuisten haluja ja tarpeita on ruvettu kutsumaan ihmisoikeuksiksi.
Vihreiden Oras Tynkkynen sanoi, että sateenkaariperheissä elää jo nyt tuhansia lapsia, joiden asemaa muutos parantaisi selvästi. Heidän vanhempansa voisivat elää oikeudellisesti vahvassa liitossa, ja lapset pääsisivät samalle viivalle heteroperheiden lasten kanssa.
-Avioliittolailla ei päätetä siitä, syntyykö pariskunnille lapsia, vaan vain siitä, millaisen tunnustuksen nämä perheet yhteiskunnan silmissä saavat.
Vaikutusta kirkkoon vai ei?
Reipasta väittelyä käytiin myös siitä, ajaisiko lakimuutos myös kirkon veivaamaan perinteistä avioliiton käsitettään vai ei.
Vihreiden Jani Toivola korosti puheenvuorossaan, ettei tarkoituksena ole ottaa kantaa uskonnollisten yhdyskuntien sisäisiin asioihin tai mahdollisuuksiin vaikuttaa omiin asioihinsa.
Muutosta vastustavien kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja Peter Östman arvioi, että yhteiskunnan virallisen avioliittokäsityksen muuttaminen vaikuttaisi kirkkoon.
-Vaikka aloite ei velvoita uskonnollisia yhdyskuntia muuttamaan avioliittokäsitystään, aiheuttaa se muista maista saatujen kokemusten perusteella suurella todennäköisyydellä sen, että perinteisen ja vuosisatoja eläneen avioliittokäsityksen edustaminen ei ole enää suotavaa.
Vihreiden Tuija Brax korosti juridista näkökulmaa.
-Mitään semmoista heijastusvaikutusta ei ole olemassa, että tämä laki jotenkin salaisesti jossain vaiheessa kuitenkin epäsuorasti alkaisi määrätä myös kirkon toimintaa.
Eduskunta äänestää perjantaina tasa-arvoista avioliittolakia vaativan kansalaisaloitteen kohtalosta.