Kaikki keskustan kansanedustajat eivät aio hyväksyä translakia nykyisessä muodossaan, vaikka kyseessä on hallituksen esitys. Kansanedustaja Pekka Aittakummun (kesk.) mielestä esityksessä on useita ongelmia eikä hän voi äänestää sen puolesta.
– En missään tapauksessa voi äänestää tämän puolesta. Minun mielestäni tämä kuuluu näihin kysymyksiin, joissa edustajilla pitää olla omantunnon vapaus, hän sanoo STT:lle.
Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää.
Lue myös: Translaki annetaan eduskunnalle kuukausien viivästyksen jälkeen
Aittakummun mukaan kaikki muutkaan hallituspuolue keskustan edustajat eivät kannata esitystä nykyisellään.
– Uskon, että myös osa muista äänestää vastaan.
STT ei tavoittanut maanantaina keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Eeva Kallia kertomaan, mitä äänestyskäyttäytymisestä on mahdollisesti ryhmän sisällä sovittu.
Esitys translain uudistamisesta on eduskunnan lähetekeskustelussa tänään.
Viisi vasemmistoliiton edustajaa äänesti vastaan
Mielenkiintoiseksi asetelman tekee, että vastikään toisen hallituspuolueen vasemmistoliiton rivit rakoilivat potilasturvallisuuslaista päätettäessä. Viisi kansanedustajaa äänesti lopulta hallituksen esitystä vastaan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti tuolloin, että hallituksessa noudatetaan hallituksessa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hallitus seisoo omien esitystensä takana.
Lue myös: Pääministeri Marin mukana Pride-kulkueessa – esitys translain uudistuksesta eduskunnan käsittelyyn syyskaudella
Vasemmistoliitto sai kuitenkin jatkaa hallituksessa, ja mediatietojen mukaan vastaan äänestäneet edustajat saivat rangaistukseksi huomautukset.
Lakiesitys oli etenkin vasemmistoliitolle vaikea pala, sillä lain turvin voidaan rajoittaa hoitajien työtaisteluoikeutta, mikäli lakot uhkaavat potilaiden henkeä tai terveyttä.
Aittakumpu: Lääketieteellinen arviointi tarvitaan
Hallituksen esitys uudeksi translaiksi annettiin kuukausien viivästyksen jälkeen eduskunnan käsittelyyn toissa viikolla. Lain tarkoituksena on vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta niin, että hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi omaan selvitykseen ihmisen sukupuolen kokemuksestaan.
Kyse on sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta. Uudistus ei siten koske sukupuolen korjaamiseen liittyviä lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Lue myös: "Meitä ei voi hiljentää" – mikä on Pride ja mihin sitä tarvitaan?
Aittakummun mukaan suurin ongelmakohta liittyy siihen, että minkäänlaista lääketieteellistä arviointia ei tehtäisi. Esitetty kuukauden harkinta-aika on hänestä myös liian lyhyt.
– Puoli vuotta voisi olla aika hyvä aika. Meillähän esimerkiksi avioeroon liittyy puolen vuoden harkinta-aika, ja sukupuolen vaihtaminen on vähintään yhtä iso asia.
Hän kritisoi myös sitä, että sukupuoltaan voisi jatkossa vaihtaa monta kertaa.
Lue myös: Seta vaatii lakiin täyskieltoa niin sanotun eheyttämistoimiin
Uudistus voisi Aittakummun mukaan johtaa siihen, että ihmiset muuttaisivat sukupuoltaan ilman oikeita perusteita.
Aittakumpu on jäsenenä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja arvelee, että hänen esiin nostamansa asiat eivät ole ainoita, joita valiokuntakäsittelyssä ruoditaan.
Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan
Esitys perustuu hallitusohjelmaan. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä edellytyksenä sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle on uudistuksen myötä tarkoitus poistaa. Sukupuolen oikeudellisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötunnuksessa olevan sukupuolimerkinnän muuttamista toiseksi.
Lue myös: Iiris Suomela: Uusi translaki on iso askel kohti transtaustaisten ihmisten ihmisoikeuksien
Nykyinen, vuodelta 2002 peräisin oleva translaki sisältää vaatimuksen siitä, että vahvistaakseen sukupuolensa toiseksi kuin mihin henkilö on syntymässä määritelty, hänen on esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä, että hänet on steriloitu tai että hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön.
Esitys sai kevään lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä siitä, että sukupuolen oikeudellinen vahvistamista ei edelleenkään sallita alle 18-vuotiaille.
Vaatimus täysi-ikäisyydestä on nykylaissa, ja Suomi on saanut siitä noottia muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta.
Lue myös: Tis-Mitte avoimena sukupuolensa korjaamisesta – näihin asioihin hän törmäsi vuosien mittaisessa prosessissa: "Siitä tulee häpäisty olo"
Uuden translain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Uudistus tuo mukanaan muutoksia kaikkiaan kahteentoista muuhun lakiin. Esimerkiksi äitiysavustuslakia muutetaan, jolloin raskaana olevalla henkilöllä on oikeus etuuteen oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta. Nykyisin avustukseen on oikeus vain naisella.
Esitystä on vauhditettu myös kansalaisaloitteella. Oikeus olla -nimellä kulkenut aloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan viime vuoden keväällä. Aloitteessa vaaditaan, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen ilmoitusasiana tulisi mahdolliseksi jo 15 vuotta täyttäneille. Sitä nuoremmille aloite vaatii tätä oikeutta huoltajien suostumuksella.