Pakanallisessa Suomessa tietäjät käyttivät loitsuja parantamiseen ja ennustamiseen, mutta loitsiminen oli myös tapa siirtää käytännön tietoa sukupolvelta toiselle. Naiset nostattivat loitsuilla niin leipätaikinan kuin sulhasehdokkaan lemmentunteetkin. Luonnonhaltijoiden uskottiin tulevan apuun, kunhan avunpyytäjä oli kunnioittava ja uhrasi omastaan.
Paula Havaste on tutkimuksissaan keskittynyt naisen elämään liittyviin loitsuihin. Hän on tietoisesti jättänyt selvityksestä pois mustimman magian.
– En halunnut paneutua kirouksiin tai manaamiseen, eli saatte osaksenne vain hyviä loitsuja, lupaa Havaste yleisöluennon aluksi.
Kodinhoito sujui loitsujen avulla
Miehet olivat usein kaukana metsällä, joten naisilla oli vastuu kodista. Miesten ei tullut tietämättöminä sotkeentua naisten toimiin. Naiset käyttivät perimätietona säilyneitä loitsuja lasten sairauksien parantamiseen, ruuanlaittoon ja eläinten hoitamiseen.
Havasteen mukaan näin tiukasta roolijaosta on jo nykymaailmassa luovuttu, mutta jossain vanhat mallit vielä elävät:
– Mökillä taantuu tähän ikiaikaiseen malliin, vaikka kotona kotityöt jaettaisiin tasan. Mies menee laittamaan verkkoja ja nainen puuhaa keittiössä.
Lemmenloitsuilla hurmattiin kosijoita
Naiset nostattivat viehätysvoimaansa kylvetysloitsuilla. Saunan uskottiin antavan loitsuille erityistä tehoa. Saunaveteen lisättiin hyväntuoksuisia yrttejä ja vartalo voideltiin hunajalla. Samalla lausuttiin lemmenloitsu, joka sai miehet huumaantumaan neidosta:
Mikä pisti piikaan
Nenäänty neitoon,
Kun ei sulhaset sukinna,
Eikä nuuski nuoret miehet,
Eikä vanhat vainustele
Mesi keitä, mieli käännä,
Sima keitä, silmät käännä,
Haju entinen hajota,
Jotta neito meeltä maistuu,
Hunajalta haistahtavi!
Jumalattaret suojelivat naisia
Ukko ylijumala on jälkipolvillekin tuttu mahtava hahmo, mutta lapin jumalattaret ovat jääneet unohduksiin. Heidän suojelustaan pyydettiin erityisesti suvunjatkamiseen liittyvissä loitsuissa.
Lapin väkevimpiä jumalattaria olivat Maadjeraahka ja hänen tyttärensä Saaraahka, Joeksaahka ja Oksaahka. Saaraahka suojeli naisia kuukautisten aikana, joka oli terveydelle riskialtista aikaa. Joeksaahka avusti synnytyksessä ja valitsi myös lapselle sukupuolen. Oksaahka suojeli pienokaisen turvallisuutta sen varttuessa.
Piijat piinaa pitävät,
Vaimot vaivaa näkevät
Saunassa savun seassa,
Kylän kylpyhuonehessa,
Auta mualle matkamiestä,
pienisormista pihalle!
Aikoinaan moni lapsi aloitti elämänsä saunassa. Perinteen mukaan vastasyntynyt lapsi vietiin synnytyksen jälkeen saunalta katsomaan maailmaa. Hänet ojennettiin kohti taivasta ja laskettiin koskemaan maata. Vasta tämän jälkeen lapsi vietiin äidinmaidolle. Näin vauva saatettiin yhteyteen maailman ja luonnonhaltijoiden kanssa.
Etiäiset olivat vierailevia sieluja
Muinaiset suomalaiset uskoivat ihmisen sielun koostuvan kahdesta osasta. Vapaan sielun uskottiin voivan toimia ruumiin ulkopuolella ja tekevän pitkiäkin matkoja.
Ennen kyläilyä vapaa sielu pystyi käymään antamassa merkkejä tulostaan. Näitä etiäisiä näkivät helpoiten "lujaveriset" eli sellaiset henkilöt, jotka olivat muutenkin herkempiä näkemään henkiolentoja.
Yhteydenpito tuonpuoleiseen oli myös side suvun vainajiin. Vanhojen uskomusten mukaan sielujen kulkua pystyi seuraamaan tuonpuoleiseen.
– Tätä varten tehtiin vasemman käden sormilla ympyrä, josta tuli katsahtaa vasemmalla syrjäsilmällä. Siellä näki sitten vilauksen henkimaailmasta, Havaste kuvailee.
Teksti: Stephanie Sinclair
Lähteet: Paula Havasteen luento: ”Suomalainen loitsuperinne”, Kansanperinteen parannuskeinot – teemapäivä Heurekassa 11.4.2006. Levin Sanomat, talvi 2006: ”Vanhassa Lapissa on ollut monta jumaluutta”. Katkelmat suomalaisista loitsuista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.