Hyttysten purema on tavallisesti harmiton, mutta loppukesällä verenimijät voivat kantaa mukanaan jänisruttoa, jonka hoitaminen vaatii antibioottikuurin.
Videolla tunnelmia Helsingin uimarannoilta 60 vuotta sitten.
Loppukesän iltojen hämärtyessä korvan vieressä kuuluu yhä useammin hyttysen ininää. Verenimijä lounastaa mieluusti ihmisiholla, kunhan siihen pääsee käsiksi.
Peittävällä ja paksulla vaatetuksella ihminen suojaa itsensä parhaiten kutisevilta puremilta, muistuttaa erikoislääkäri Auli Hakuinen HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta.
Hyttyskarkotteitakin voi koittaa, mutta tavallisesti niiden teho kestää vain muutamia tunteja kerrallaan. Sitten karkote on vaihdettava uuteen, mikäli mielii säästyä puremilta.
Ihmiset reagoivat puremiin eri tavoin
Tavallisesti hyttysen purema nostaa iholle kutisevan paukaman.
Ihmiset reagoivat hyttysten puremiin hyvin yksilöllisesti.
– Suurimmalle osalle tulee paikallista kutinaa ja paukama, joka häviää yleensä muutamassa päivässä. Noin kymmenen prosenttia ei saa minkäännäköistä reaktiota, kertoo Hakulinen.
On kuitenkin myös ihmisiä, jotka ovat hyttysten myrkylle allergisia. Silloin paukamat voivat pysyä iholla useamman viikon. Heidän iholleen saattaa ilmestyä myös rakkulaista reaktiota.
– Yleensä se paukama painuu pois muutamassa päivässä, muistuttaa Hakulinen.
Hydrokortisoni ja antihistamiinit apuun
Hyttysenpuremaa voi hoitaa hydrokortisonivoiteella sekä antihistamiinia sisältävillä lääkkeillä.
– Antihistamiini ei välttämättä auta pureman jälkeen. Jos saa hyttysistä voimakkaita reaktioita, kannattaisi käyttää säännöllisesti antihistamiinia, Hakulinen sanoo.
Pureman raapimista kannattaa välttää, sillä raapiessa iho voi tulehtua. Antihistamiini voikin auttaa kutinan vähentämiseen.
Loppukesän hyttyset voivat kantaa jänisruttoa
Peittävä pukeutuminen estää hyttysen puremia.
Tyypillisesti ihmisille on loppukesästä kehittynyt toleranssi hyttysiä vastaan, eikä keho enää reagoi pistokseen yhtä voimakkaasti kuin alkukesällä.
Loppukesällä hyttyset voivat kuitenkin levittää jänisrutto-infektiota. Jänisruton oireita ovat kuume, päänsärky, huonovointisuus, ihon paukamat sekä pistosalueen lähimpien imusolmukkeiden turpoaminen ja joskus keuhkokuume tai nielutulehdus.
– 90 prosentissa pistokohtaan ilmaantuu haava ja paikalliset imurauhaset turpoavat ja kipeytyvät, Hakulinen kertoo.
– Tauti voi ilmetä myös silmien sidekalvon tulehduksena ja siihen liittyvällä imurauhastulehduksella.
Lievä tauti paranee tavallisesti itsestään, mutta Hakulinen suosittelee taudin hoitamista aina antibiooteilla. Jänisruton oireita epäilevän onkin syytä tarkistuttaa asia lääkärillä.