Elintarviketeollisuus on huolissaan erityisesti ravintoloissa ja lounaspaikoissa käytettävien tuontituotteiden määrän kasvusta. Elintarvikkeita ja maataloustuotteita tuodaan Suomeen tällä hetkellä kolme kertaa enemmän kuin meiltä viedään maailmalle.
Yhä useampi lounasravintolan lautaselle päätyvä jalostettu elintarvike on tuotu Suomeen ulkomailta. Vaikka kasvu tuontituotteissa ei ole vielä valtavaa, on elintarviketeollisuus huolissaan muutoksesta.
Jalostettujen elintarvikkeiden tuonti on kasvanut 27 prosenttia kolmessa vuodessa.
– Näen isona haasteena koko ruokaketjulle, teollisuudelle ja alkutuotannolle, jos kysyntä suomalaiselle tuotteelle pienenee. Kaikkia elintarvikkeita tuodaan nyt tänne enemmän, suklaista valmisruokiin asti, elintarviketeollisuuden ekonomisti Bate Ismail sanoo.
– Tuontituotteiden osuus on kasvanut ravintoloissa ja joukkoruokailussa, pientä muutosta näkyvillä myös päivittäistavarakaupan puolella, Ismail jatkaa.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo, että tuonnin lisääntyminen liittyy EU:n tekemiin vapaakauppasopimuksiin, jotka avaavat EU-markkinat uusille maille.
– Myös kuluttajatottumukset muuttuvat ja kuluttajat haluavat erilaisia tuotteita kuin aiemmin ja tämänkin vaikuttaa.
Lue myös: Näin hintojen nousu muutti suomalaisten ruokaostoskäytöstä – "Välillä tuntuu, etteivät rahat riitä siltikään ruokaan"
Myös hinnalla on vaikutusta.
– Varsinkin viimeisen vuoden parin aikana on näkynyt, että kuluttajien hintatietoisuus on lisääntynyt, kun ostovoima on heikentynyt inflaation takia, Åberg jatkaa.
Myös Ismail nostaa esiin kovat hintapaineet.
– Meillä on nyt kovat tarpeet pienentää määrärahoja esimerkiksi kouluruokailussa. Ja jos määrärahoja vähennetään, se tarkoittaa enemmän tuontiruokaa.
– Sehän on semmoinen paikka, että eihän koululainen tiedä, mitä hän oikeasti syö. Ei siellä lue, että onko se thaimaalaista vai suomalaista kanaa, Ismail toteaa.
S-ryhmän ravintoloissa kotimaisuus kasvussa
S-ryhmällä on yli 400 ravintolaa eri puolilla Suomea. S-ryhmän majoitus- ja ravitsemiskaupan johtaja Juha Helminen sanoo, että ketjun ravintoloiden kotimaisten tuotteiden osuus on kasvanut.
Tuontituotteet painottuvat pitkälti juomiin.
– Kyllä se tuolla alkoholipuolella on. Myös joitain ruokaraaka-aineita saattaa tulla ulkomailta, kuten italialaisia juustoja ja kinkkuja.
– Tietysti hinnoittelu on yksi asia, joka määrää mihin hintapisteeseen halutaan. Mutta enemmänkin sanoisin, että laatu ratkaisee tässä asiassa, Helminen sanoo.
Maatilojen määrä vähenee
Samaan aikaan kun tuontituotteiden määrä kasvaa, suomalaisten maatilojen lukumäärä jatkaa vähenemistään.
Maatilojen määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Tänä vuonna tiloja on vajaat 41 000, mikä on 1 400 vähemmän kuin vuosi sitten.
Pian viisi vuotta lihatilallisena ollut Suontaan kartanon maanviljelijä Ellen Rydbeck tunnistaa maanviljelijöiden ahdingon.
– Kannattavuus on aikalailla kaikille suuri haaste. Vaikka meillä on tukijärjestelmä, niin se hinta mitä meidän tuotteesta maksetaan, ei ole vaan ole tarpeeksi hyvä. Näinä aikoina hintatietoisuus lisääntyy kokoajan ja kuluttajien paine säästää näkyy varsinkin meille.
Maatilojen määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Tänä vuonna tiloja on vajaat 41 000.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton maatalousjohtaja Johan Åberg huomauttaa, että samaan aikaan myös sukupolven jatkajia on aiempaa vähemmän.
– Se mikä on huolestuttavaa on, että sukupolven vaihdoksia on selvästi vähemmän kuin aiemmin. Jos tämä trendi jatkuu pidempään, että nuoria tuottajia tulee vähemmän alalle, niin meille tulee haasteita ylläpitää nykyisiä tuotantomääriä.