ALS-tutkimus etenee suurin harppauksin tekoälyn ansiosta. Parhaillaan tutkitaan lääkettä, joka voisi hidastaa taudin etenemistä – eikä sitä olisi välttämättä löydetty ilman tekoälyä.
Tekoälyn avulla on löydetty lääke, josta voisi alustavien tutkimusten mukaan olla hyötyä ALS-hermostosairauden hoidossa, uutisoi Scientific American.
Duodecimin Terveyskirjasto kuvailee ALS:ia sairaudeksi, jossa lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat vähitellen. Ihminen menettää kyvyn käyttää lihaksistoaan ja sairastunut menehtyy usein taudin edetessä hengityselimistöön.
ALS on sairaus, jota ei voi parantaa tai ehkäistä elintavoilla. Duodecimin mukaan markkinoilla on yksi tablettilääke, ja senkin vaikutukset kestävät vain kuukausia.
Tähän on mahdollisesti tulossa muutos, kiitos nopeasti kehittyvän tekoälyn. Sheffield Institute of Translational Neurosciencessä on tehty alustavia tutkimuksia lääkkeestä, joka vaikuttaisi estävän liikehermosolujen kuolemista ja hidastavan ALS:n etenemistä.
Lääkettä ei olisi alettu vielä tutkia ilman tekoälyä, jota hyödynnetään Sheffieldissä tutkimuskohteiden valinnassa. Tekoäly seuloo kemian, biologian ja lääketieteen tietokantoja ja artikkeleita ja ehdottaa keräämänsä ja analysoimansa datan pohjalta, millaisia hoitoja kannattaa tutkia.
Kliiniset tutkimukset suunnitteilla
Sheffieldissä tehdyt tutkimukset eivät ole ainoita, joissa tekoäly on jouduttanut ALS-tutkimuksen etenemistä.
Arizonan Barrow Neurological Institutessa havaittiin viime joulukuussa viiden geenin vaikuttavan ALS:in puhkeamiseen. Scientific Americanin mukaan tutkijat epäilevät, että löydös olisi vienyt kuukausien sijaan vuosia, jos käytössä ei olisi ollut supertietokonetta.
Kliiniset tutkimukset mahdollisesta uudesta ALS-hoidosta ovat vasta suunnitteilla Sheffield Institute of Translational Neurosciencessä.
Jos nekin tuottavat tulosta, se on suuri voitto tekoälylle: vaikka tietokone ei korvaakaan tutkijoita, tulokset osoittaisivat tekoälyn säästävän rahaa ja aikaa, jos sitä hyödynnettäisiin lääketieteellisen tutkimuksen tukena.
Sheffieldissä käytetyn Benevolent AI:n toimitusjohtaja Jackie Hunter on luottavainen.
– Tavoitteemme on osoittaa, että me voimme saavuttaa tavoitteita kuinka vaikealla ja monimutkaisella alalla tahansa. Uskon, että jos tekoäly hyödyttää mahdollisten lääkkeiden etsimisessä ja kehittämisessä, sen voimaa voi hyödyntää missä tahansa.